Lots of Brändöm

Meillä oli koulussa toimintaterapian syventäviin opintoihin liittyvä kurssi, jolla saimme jokainen valita aiheen, johon perehdymme tarkemmin. Aiheesta tehtiin tuotoksena seminaariesitys, joka esiteltiin muille kurssin oppilaille ja opettajalle kurssin lopulla.  Valitsin aiheekseni eläinavusteisen terapian. Olin kiinnostunut eläinavusteisuudesta jo koulua aloittaessani, kolme vuotta sitten, ja silloin minulle lupailtiin, että "teille tulee jossain vaiheessa kurssi tästä aiheesta". Noh, näin kolmen vuoden jälkeen sitä kyseistä kurssia odotellaan edelleen. Tämä kurssi oli kuitenkin minulle oiva tilaisuus ajan kanssa keskittyä tähän aiheeseen ja vanha, aikojen saatossa hautautunut, intoni eläinavusteiseen toimintaterapiaan nosti jälleen päätään.  Minusta on aivan mahtavaa, että näin monen vuoden jälkeen viimeinkin tiedän edes jonkin suunnan tulevaisuudelleni ja ammatilliselle uralleni. Minä haluan tulavaisuudessa käyttää koira-avusteisia menetelmiä terapiassa. Ajattelin tei

Eilen Bobin kuvauksia suunnitellessa mulla pyöri mielessä muutamakin eri kuvausskenaario, mitä ei päästy Bobin irtipitämishaasteiden takia toteuttamaan. Innostuin oikeastikin käymään vielä toisella kuvausreissulla eilen ennen illaksi töihin painumista. Olin lupautunut lenkittämään Iitan, niin nappasin kameran ulos ja painuttiin meidän vakkarikuvauspaikalle toteuttamaan ne Bobin päänmenoksi suunnitellut kuvaukset. Olsiin Bobsteristakin halunnut ottaa vesileikkikuvia, mutta suunnitelmat peruttiin siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, ettei Bobi kuulema mene edes kahlaamaan veteen. Tiesin kuitenkin, että tuo meidän Mummo taipuu melkein millaisiin kuvauksiin vain, joten mentiin ottamaan lähestulkoon jokavuotiset vesiläträys kuvaukset. Ja samalla haaveilin myös ihan kunnon uimakuvien ja sellaisten veteen hyppäyskuvien ottamisesta. Ja mulla on mahdollisesti mielessäni siihen mallikin! Saa nähdä saisinko sellaiset kuvausket järjestettyä vielä tässä kesän aikana! Iitakaan ei siis mene uimaan,