Lots of Brändöm

Pieni punertava paholainen (jos et ymmärtänyt viittausta, niin puhun Ruutista) antoi meikäläisen nukkua tänään pitkään! Ihanaa. Olen viimeiset pari viikkoa ollut tosi väsynyt, sillä olen auttamaton yökukkuja. Ja koska olen lähes joka päivä herännyt töihin klo 6 ja viikonloppuisinkin sitten automaattisesti kuuden aikaan, olen ollut aivan poikki. Tänään nukuin ensimmäistä kertaa pennun saapumisen jälkeen jopa 8! Iso kiitos kuuluu kultille, joka tuli aamusta töistä kotiin ja oli käyttänyt pentua ulkona. Sen jälkeen pentu oli kuulema muutaman tunnin ollut sitä mieltä että nyt pitää herätä (heh, ja meikäläinen vetelee sikeitä aina siihen malliin, etten kuule vaikka täälä räjäytettäisiin pommi) ja riekkunut yksinään itsensä väsyksiin. Siinä vaiheessa kun itse havahduin (silloin klo 8), sain vielä hyvällä omatunnolla makoilla sängyssä pitkän tovin, kun pentu otti unta palloon ketarat ojossa. Tätä ennen "myöhäisin" heräämiseni on ollut tällä viikolla, ja se oli aamulla kello seit

Niin se aika vain rientää, ja tuo karvapallero on ollut meillä jo melkein kolme viikkoa! Tänään oli ulkona niin nätti sää töistä kotiin tullessani, että päätin käydä näin ihan ajallaan kuvaamassa pennun kymppiviikon kuvat. Ruutilla napsahti siis tänään plakkariin kymmenen viikkoa. Koska ei olla viimepäivinä tehty mitään uutta ja ihmeellistä, eletty ihan normaalia arkea vain, niin päätin tänään tuoda pennun elämään vähän jotain extremeä, joten lähdettiin käyttämään yhtä kaveria apteekissa ja postissa. Nappasin pennun mukaan operaatioon, joten se sai harjoitella autossa matkustusta sekä ihmisvilinässä olemista. Meidän piti tulomatkalla piipahtaa eläinkaupassa hakemassa Ruutille omavalintainen luu tai lelu, mutta valiettavasti ideapark oli kiinni, niin ei päästy. Kotona pentu sai kuitekin kaapista luun itselleen purtavaksi. Autossa Ruuti oli todella nätisti. Kahdestaan ollessamme se matkusti nyt vielä etupenkillä (sille pitää hommata häkki) ja kaverin kyydissä ollessa jalkatilassa. Hi