Lots of Brändöm

En saanut viimeyönä kunnolla unta. Johan on jösses, mites tässä näin kävi? Heräsin tuossa muutama hetki sitten (eli hiukan kuuden jälkeen, mutta tätä postausta kirjoittaessa on hiukan venynyt), eikä uni meinannut taaskaan tulla (yön aikanakin tullut heräiltyä muutamaan otteeseen) ja illalla rupesin kirjoittelemaan kalenteria ja googlailemaan kaikkea mukamas juuri nyt tärkeää nukkumaanmenon sijaan. Siitä huolimatta ei väsytä. Tai väsyttää vähän, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi. Takaraivossa alkoi juuri jytää pieni juoksulenkki, mutta sitä en ehkä uskalla lähteä tekemään, vaikka teoriassahan sen ehtisi. Mutta pitäisi pukea jotkut muut kuin yövaatteet päälle. Ei, mieluummin näppäilen konetta täältä peiton alta käsin. Pitäisi tässä aamulla vielä miettiä asua päivän ylioppilasjuhliin. Tämä on ollut todellinen juhlaviikonloppu, sillä eilen oli myös veljeni valmistujaiset. Minulle tuli valmistujaisissa erittäin nostalginen fiilis. Ja soitinkin eilen illalla yksin kotona ollessani

Minun pitäisi varmaankin olla jollaintavalla aivan mahdottoman ihana ihminen ja kirjoittaa jotain todella valaisevaa ja ihanaa tänne teidän luettaviksenne. Niiin, niin sitä pitäisi. Mutta mun päälimäiset fiilikset ovat sitä sun tätä. Olen iloinen hyvistä säistä, auringosta ja kalenterini on täynnä puuhaa, menoa ja meininkiä. Tämä viikko on/on ollut todella kiireinen. Ensiviikoksi helpottaa, mutta uskon, että saan ensiviikonkin osalta kalenterini hyvin täyttymään - ainakin tilanne näyttää nyt hyvin lupaavalta. Tänään oli ihan mukana päivä töissä, vaikka sitä varjostikin se, etten pikaisesta etsimisestä ja avoimesta ja ennakkoluulottomasta mielestä huolimatta löytänyt sopivaa mekkoa itselleni viikonlopuksi veljeni ja serkkuni valmistujaisiin. Uusi yritys seuraa huomenissa. Eilen oli myös ihan hauska päivä - juoksin, kävin puisto pizzalla ja jäätelöllä (ja jäätelöähän söin myös tänään, ja toissapäivänä ja sitä edellisenä ja...), ruokakaupassa (ja muistin melkein kaiken mitä piti o

Herttileijaa , tässä ollaan porskuteltu melkeimpä koko toukokuu vailla minkäänlaista päivityksen poikasta tänne blogin puolelle... Oh fuck. Viimeiset kaksi ja puoli viikkoa ovat menneet meidän ensimmäisessä harjoittelussa ja muutoinkin kaikenlaisen härdellin keskellä. Vaikkei allekirjoittaneella kauhiasti duunia ole ollut, olen kyllä lähes joka päivälle jotain mukamastärkeää puuhaa keksinyt. Öh äh, mitä mä nyt kertoisin . Jotenkin tämä pakka on blogin suhteen levinnyt niin toivottomasti käsiin, ettei niitä ässiä taida kovin pian sieltä hihattoman topin sisältä (ainakaan järin smoothisti) kaivella... Meillä oli tänään viimeinen päivä harjoittelussa ja huomenna on viimeinen päivä koulussa, kun kerrataan kaikkien harkkakuulumiset ja toivotetaan hyvät kesät. Sitten painun suoraapäätä kotiin valmistelemaan tupaantulijais-kakkukaffikutsujani, jonne tulee muutama sukulainen ja tuttu. Härdelli huomisesta alkoi jo tänään, kun kaupaan mennessä ei pikku lähikaupastani löytynyt kakkuun kaiki