Lots of Brändöm

Pojilla oli maailman tylsin aamu. Nukuin pitkään, minkä jälkeen ne eivät edes päässeet lenkille. Saivat vain käydä tarpeillaan pihalla, etsiä aamunappulat pihalla ja sitten tehtiin Uunon kanssa ihan mini nose work harjoitus. (Ruutikin pääsi ihan omaksi ilokseen ilmaisemaan hajun purkista, huisin vaikeaa!). Pojat eivät nimittäin tienneet, että niille oli tiedossa mukava ylläri. (Ex-työ)Kaverini tuli käymään lenkillä kanssamme karkeakarvaisen unkarinvizsla Sepon kanssa. Seppoa voit seurata instagramissa @vizslatheseppo . Johanna ja Seppo kurvasivat huudeille yhden aikaan, tehtiin pikkuinen lenkki, jonka jälkeen koitin ottaa muutamat kuvat sesseistä. Ja nyt ollaan tässä. Ihan mukavasti näistä kuvista onnistui muutama. Valitettavasti pientä vesisateenpoikasta oli ilmassa koko ajan, joten pelkäsin hiukan kamerani puolesta, joten kuvaussessio oli melko lyhyt.    Seppo on aivan ihana kaveri <3 Meidän ahneet possut myös rakastuivat Sepon herkkuihin, eivätkä olisi halunneet millään jättää he

Heissuliveissuli .  Tämä postaus on yleinen kuulumispostaus yhdistettynä Uunon 4 kk edustuskuvauksiin. Uuno on tällä hetkellä mallia pitkä ja jalkava. Sillä on pitkä selkä, jalat, häntä ja jätti korvat. Se ei mielestäni kauheasti näytä islanninlammaskoiralta. Etenkin, jos se hiukan väsyneenä laskee häntänsä alas, näyttää se aivan lyhytkarvaiselta käyttöbordercollielta. (okei, ei varmaankaan kenenkään bordercollie-ihmisen mielestä...) Se on myös ehkä hiukan awkward karvanvaihto-vaiheessa, eli sillä on "kaunis" viiva keskellä kylkeään: selässä on kiiltävää aikuiskarvaa, kyljessä on sitten höttöistä ja pöllyävää pentukarvaa. Mutta eiköhän siitä ihan kivan näköinen ja näppärä paketti tule! Ainakin sillä löytyy mukavasti kulmausta edestä ja takaa :) Ruskeat merkit silmien yllä, poskissa sekä takajaloissa ovat todella paljon vaalenneet. Liikettäkin löytyy! Se on älyttömän fiksu, jos haluaa olla, ja oppii todella nopeasti. Se rakastaa kainalossa nukkumista ja on äärettömän huomionki

Tevetuloa takaisin meidän Saariselän loman osa II. Ensimmäisessä osassa kerroin kahden ensimmäisen riessupäivämme kuulumisia ja tekemisiä. Nyt olisi tarkoitus kertoilla loppureissun puuhailut. PERJANTAI 17.7.2020 // INARISSA Alunperin vanhempani olivat suunnitelleet menevänsä Inariin ja majoittuvansa siellä. Näin Inarissa käynnin jälkeen oli erittäin hyvä idea jättää majoittumatta sinne. Saariselällä oli huomattavasti enemmän nähtävää ja koettavaa, koko kylä oli ulkoasultaan kauniimpi. Ja isoimpana Inarin miinuksena oli jäätävä määrä mäkäräisiä, joita Saariselällä ei ollut lainkaan. Inaripäivämme aikana kävimme ensimmäisenä luontokeskus ja saamelaismuseo Siidassa . Siidaan eivät koirat olleet tervetulleita, joten osa porukasta joutui odotella ulkona. Siida oli hieno paikka. Siellä oli hirmuisesti nähtävää ja etenkin luettavaa. Museossa olisi mennyt pidempikin tovi. Pelkästään tunnissa, tai edes kahdessa, ei museota pysty kunnolla kiertämään, mikäli oikeasti haluaa paneutua siihen, mit