Tavoitteet vuodelle 2022

Perinteinen tavoitepostaus. Kuukauden myöhässä, mutta viimein julkaisussa! ;)

 

Ensimmäinen ja tärkein tavoitteemme vuodelle on tukea Ruutin tasapainoista elämää ja jatkaa hyvällä saralla eroahdistuksen suhteen (lue siitä täältä!) Tilanne on tällähetkellä melko hyvä, joskin yksin jääminen on yhä edelleen Ruutille kovin epämieluisaa - ja mikäli se jää täysin yksin, ilman Uunoa, kestää sen rauhoittuminen melko pitkään (joskin se sentään rauhoittuu!). Mikäli tässä tapahtuu takapakkia tai Ruutin elämänlaatu huononee, ahdistus lisääntyy ja yksinolot vaikeutuvat - ovat kaikki muut tavoitteemme täysin toisarvoisia. Kun joulukuussa kirjoitin tätä postausta, tuntui tavoitteiden asettaminen täysin toissijaiselta (vaikkakin Ruutin tilanne oli jo todella hyvä), mikä varmaan osaltaan myös näkyy alempana kirjatuissa tavoitteissa.

Ruutille yhdessä tekeminen ja harrastukset ovat kuitenkin tärkeitä, joten vaikka meidän kilpailutavoitteet eivät toteutuisikaan, niin en aio ihan kokonaan laittaa koiraa pumpuliin - tuetaan sen hyvinvointia myös treenien muodossa. Joskin ohjaajan täytyy muistaa ylläpitää treeneissä mukana rauhoittumisen elementtejä.

Ruuti tokoilee, rallyilee ja nosettaa. Kuvituskuvista vastaa ihana Emilia <3   

Harrastustavoitteina meillä on vuodelle 2022

1. Löytää ratkaisu tokon vauhtiliikkeiden haukkumisongelmaan. Mikäli ratkaisua ei löydy, lopetamme tokon treenaamisen ja kisaamisen ainakin toistaiseksi. Mikäli ratkaisu löytyy, tavoitteemme on saada tk2 (2x AVO1). Ruutin haasteet, huumorintaju ja keskeliäisyys huomioiden jo tk2 saavuttaminen tuntuu riittävältä tavoitteelta. Valitettavaahan tässä on, sillä kiralla olisi lahjoja ja teknistä osaamista, että voitaisiin ylemmissäkin luokissa startata. Mikäli oikeasti saadaan tk2 kasaan, niin ehdottomasti tavoitteena on myös startata voittajaluokassa.
2. Rallytokossa RTK2, RTK3 ja nousu mestariluokkaan. Ajattelin, että jätetään toko vähän sivummalle nyt, ja keskitytään rallytokoon. Tämän tavoitteen saavuttaminen on myös kovasti kiinni koetarjonnasta. Mikäli tarjonta on yhtä heikkoa, kuin vuonna 2021, niin yksinkertaisesti kokeiden vähäisyyden takia saattavat tulokset jäädä saamatta. Ruuti osaa teknisesti ja jo tokotaustansa puolesta kaikki avoimen luokan asiat. Tällä hetkellä treenataan mes-luokan ryhmässä ja sujuvasti suoritetaan joitakin voittaja- ja mestariluokankin juttuja osana rataa!
3. Nosessa tavoitteena on löytää jälleen yhteinen tekemisen riemu. Minulla on tällä hetkellä todella alhainen nosemotivaatio, ja ollaankin nyt huhtikuun alkuun asti nosetauolla. Kotona saatetaan tehdä yksittäiset treenit, jos jaksetaan. Katsotaan, vaikuttaako tauko meikäläisen tekemisen riemuun toivomallani tavalla. Koetavoitteita minulla ei ole, sillä tällähetkellä minulla on sellainen olo, että en halua ikinä nosessa edes kisata 3.luokassa, joten kiirettä luokkanousutulosten metsästämiseen tai edes kisoissa käymiseen ei ole. Kesällä ja syksyllä voisi olla ihan ajankohtaista startata jossakin lähikokeissa, esimerkiksi yhden etsintäosion kokeessa 1 lk:ssa!

Muita "olis kiva" tavoitteita vuodelle 2022 ovat...

1. Näyttelyreissu ulkomaille? Ruutista olisi ihana saada esim. Ruotsin ja/tai Norjan muotovalio ;)
2. Jäljestämistä on tarkoitus sulanmaan aikaan harrastella ihan omaksi iloksi. Erityiseen treeniin keppien ilmaisu ensi vuodelle!
3. Ensi vuonna voisi oikeasti toteuttaa tavoitteen MEJÄ harrastuksen herättämisestä henkiin. Ja MEJÄ kokeeseen olisi oikeasti upeaa päästä... Tämä voisi olla meille samantyylinen haaste, kuin viime vuoden bh. Koiralla olisi taidot kokeessa käymiseen jo, mutta omistaja jännittää!
4. Ruutille joku uusi kisalaji? Koiraharrastuslajeja on niin paljon, että jos meidän repertuaarista jää mahdollisesti pois toko, niin lajeja on vaikka millä mitalla sen tilalle! Koiratanssi ja hooppers ovat erityisesti mielessä nyt. En usko että minusta on ohjaajana agilityn maailmaan, mutta jokin alkeiskurssi voisi olla siitäkin hauska käydä. 
5. Olisi ihana käydä pitkästä aikaa paimentamassa. Katsotaan kuinka luontoni antaa tässä periksi, sillä mielestäni paimennusta pitää joko treenata aktiivisesti ja säännöllisesti, tai sitten ei ollenkaan. Sellainen kerran kolmessa vuodessa lampailla huvikseen käynti ei mielestäni ole kovinkaan eettistä ja "oikein" paimennettavana olevia lampaita kohtaan. Ja minulla ei ole tällä hetkellä resursseja alkaa panostamaan paimennusharrastukseen.

Paljon on harrastettavaa, niin vähän aikaa ja resursseja. Lainaohjaajaksi Ruutille? Tai Uunolle? Anyone?

(Ihan for real! Jos just sua kiinnostaa päästä tutustumaan koiraharrastusmaailmaan, niin täälä olisi kaksi islanninkarvapalloa, joita mielellään annan luotettavalle ja reippaalle lainaohjaajalle! Pistä koodia, jos innostut!)