Lots of Brändöm

Vaikka henkeen ja vereen olenkin eläinihminen ja viihdyn lemmikin omistajana enemmän kuin hyvin ja pidän lemmikin mukanaan tuomista vastuista ja velvollisuuksista (onhan meillä aina ollut lemmikkejä perheessäni ja oikeastaan lemmikitöntä kotia en voi edes kutsua kodiksi), oli helpottavaa viedä kissa muutamaksi päiväksi hoitoon. Minulla oli perjantaina perinteinen opiskelijacombo: aluksi koulua, minkä jälkeen painuin töihin. Koulun ja töiden välissä ehdin nopeasti kääntyä kotona hakemassa eväät, jonka jälkeen painuin "kakkosduunin" pariin. Siinä kotiin tullessa oli jotenkin helpottavaa tietää, että kissa ei ole kotona. Sain rauhassa olla sen 40 minuuttia kotona, vailla hirveää tarvetta leikittää kissaa, jotta sillä ei olisi tylsää olla taas pitkää aikaa yksin. Tajuttuani kuinka helpottunut olen siitä, ettei kissa ole kotona, tuli minulle huono omatunto. Muutenkin oli mukavaa nukkua pitkästä aikaa yö ilman kissaa, joka heti kun hiukankin avaat silmiä tulee kurisemaan ja va...

Pitkästä aikaa pistetään kuvapostausta tulille.  Oltiin Veetin kanssa viime perjantaina ulkona. Olin Veetin laihdutuskuuria pohtivaan postaukseen etsinyt kissasta vanhoja kuvia ja se näytti niin hoikalta niissä kaikista. Kuten kyseisen postauksen lopulla sanoin, sain inspiraatiopyrähdyksen uusien kuvien ottamiseen. Tarkoitukseni oli aluksi ottaa kissasta siviprofiilikuva, josta näkee sen valtaisan mahan. Noh, sellaisia kuviakin saatiin, mutta on se vain niin  kamalan näköinen. Etenkin jos se seisoo vielä sillätavalla, että maha oikein roikkuu ja pönöttää (skrollatkaa vain alaspäin, sieltä se kuva tulee vielä) ... Näytin kyseisen pönötyskuvan vanhemmillenikin, jotka repesivät naurusta - niin hirveän kamalan hauskalta kissa näytti. Ja lihavalta. Mutta sen suuremmitta puheitta... Veeti ulkona. Siellä se maha roikkuu polvissa. Tämä on aivan hirveä kuva ja asento. Mutta laihikselle tuo katti joutui! Taktisesti rajataankin kuvat aina vain pää...