Viimeviikonloppu
Viimeviikolla oltiin Veetin kanssa mökillä. Lähdettiin maalle torstaina ja palattiin kotiin sunnuntaina. Torstai ja perjantai kului ehkä hiukan masentuneissa merkeissä, sillä mökillämme satoi ja oli ihan törkeän kylmä. Kirosin elämäni, mökin, sään ja lähestulkoon kaiken.
Tämä blogipostaus piti julkaista suunnilleen viime maanantaina, mutta hups, kuin kävikään. Noh, se viikko kului kavereiden, juoksemisen, salillakäynnin, päiväbulmersien, porukoilla käymisen, pizzaa-viiniä-saunaa-ja-ihanat-tytsyt-ja-juoruaminen - illan merkeissä. Ja tämä viikonloppu menikin sitten täysin vastakkaisissa merkeissä, kun viimeviikonloppu: nimittäin töissä.
Perjantaina lähdin käymään kylässä viereisellä kylällä serkkuni perheen luona. He ovat juuri hommanneet kolme kävelevää ruohonleikkuria pitämään pientä metsikköaluetta puhtaana. Ja ai, että ne olivat ihania. <3
Lauantaipäivä oli sitten mukavan toiminnantäyteinen: maalattiin yksi mökkimme uudemman kerran (tähän kului aikaa vain viisi tuntia), poimin useamman tunnin mustikoita mökkimme takaisesta mäestä (saaliina noin neljä litraa mustikkaa) ja kävin noin yhdeksän kilometrin juoksulenkillä.
Sää parani aiemmasta sateesta. Aamulla oli täydellinen maalaussää: pilvet peittivät auringon, mutta oli kuitenkin lämmin. Meikäläinen maalasi yllättäen niin, että maalia oli meikäläisen paidalla, naamassa ja käsissä lähestulkoon yhtä paljon, kuin itse mökissä.
Myös mustikanpoiminta tapahtui meikäläisen taidoilla niin, että olin kyynärpäitä myöden mustikassa. Siinä tunteja pusikossa kyykkiessäni ja mustikoita poimiessani meikäläistä nauratti - kuinka mummo olenkaan: lähestulkoon kaikki tuttuni olivat viime viikonloppuna jossakin festareilla ja siinä meikä poimii mustikkaa. #grannylifestyle
Juokulenkin jälkeen oli ihana kiivetä lämpimän saunan lauteille ja sen jälkeen lähteä uimaan. Järvi oli peilityyni ja kaunis kun mikä <3
Sunnuntaina oli aivan ihana sää ja lähdin ajamaan pikkuserkkuni luo käymään ja ratsastamaan. Ratsunani toimi mitä sympaattisin neiti Pekka. Pekka on nimestään (ja ulkomuodostaan) huolimatta tyttö ja olikin mitä ihanin, lempein ja kiltein luonteeltaan. Pekkiksen ulkonäkö on kyllä kieltämättä erittäin huvittava - ja sillä on aivan valtava pää! Muutoinkin hevonen näyttää olevan muodostettu kolmesta eri eläimestä leikkaa-liimaa tyylillä. Mutta se ei menoa haitannut.
Meikäläisen tuurilla ei mennyt juttu taaskaan kuin strömsöössä, mutta sen tarinan voitte lukea alla olevan kuvan kuvatekstistä.
Tämä blogipostaus piti julkaista suunnilleen viime maanantaina, mutta hups, kuin kävikään. Noh, se viikko kului kavereiden, juoksemisen, salillakäynnin, päiväbulmersien, porukoilla käymisen, pizzaa-viiniä-saunaa-ja-ihanat-tytsyt-ja-juoruaminen - illan merkeissä. Ja tämä viikonloppu menikin sitten täysin vastakkaisissa merkeissä, kun viimeviikonloppu: nimittäin töissä.
Perjantaina lähdin käymään kylässä viereisellä kylällä serkkuni perheen luona. He ovat juuri hommanneet kolme kävelevää ruohonleikkuria pitämään pientä metsikköaluetta puhtaana. Ja ai, että ne olivat ihania. <3
Lauantaipäivä oli sitten mukavan toiminnantäyteinen: maalattiin yksi mökkimme uudemman kerran (tähän kului aikaa vain viisi tuntia), poimin useamman tunnin mustikoita mökkimme takaisesta mäestä (saaliina noin neljä litraa mustikkaa) ja kävin noin yhdeksän kilometrin juoksulenkillä.
Sää parani aiemmasta sateesta. Aamulla oli täydellinen maalaussää: pilvet peittivät auringon, mutta oli kuitenkin lämmin. Meikäläinen maalasi yllättäen niin, että maalia oli meikäläisen paidalla, naamassa ja käsissä lähestulkoon yhtä paljon, kuin itse mökissä.
Myös mustikanpoiminta tapahtui meikäläisen taidoilla niin, että olin kyynärpäitä myöden mustikassa. Siinä tunteja pusikossa kyykkiessäni ja mustikoita poimiessani meikäläistä nauratti - kuinka mummo olenkaan: lähestulkoon kaikki tuttuni olivat viime viikonloppuna jossakin festareilla ja siinä meikä poimii mustikkaa. #grannylifestyle
Juokulenkin jälkeen oli ihana kiivetä lämpimän saunan lauteille ja sen jälkeen lähteä uimaan. Järvi oli peilityyni ja kaunis kun mikä <3
Sunnuntaina oli aivan ihana sää ja lähdin ajamaan pikkuserkkuni luo käymään ja ratsastamaan. Ratsunani toimi mitä sympaattisin neiti Pekka. Pekka on nimestään (ja ulkomuodostaan) huolimatta tyttö ja olikin mitä ihanin, lempein ja kiltein luonteeltaan. Pekkiksen ulkonäkö on kyllä kieltämättä erittäin huvittava - ja sillä on aivan valtava pää! Muutoinkin hevonen näyttää olevan muodostettu kolmesta eri eläimestä leikkaa-liimaa tyylillä. Mutta se ei menoa haitannut.
Meikäläisen tuurilla ei mennyt juttu taaskaan kuin strömsöössä, mutta sen tarinan voitte lukea alla olevan kuvan kuvatekstistä.
Pekkis <3 Pitää joskus uudemman kerran rantautua serkun pihalle ja kavuta selkään! Jos vaikka paremmat säät suosisi silloin!
Meikäläisen ratsastus ja kevennyskökötys näyttää kuvissa erittäin laadukkaalta. Kädetkin on juuri niinkuin pitää ;) Jalustimet näyttävät todella lyhyiltä, mutta ne eivät oikeasti olleet mitkään mahdottoman lyhyet, tuo heppa on vain aikas leveä... (vaikka olisi niitä voinut ehkä hiukan pidentää...) Noh, eniveis oli hauskaa!
Kommentit
Lähetä kommentti