Long time... No Veeti
Heipparallaa kaikille ja oikein ihanaa perjantai huomenta! Minun piti saada tänään nukkua pitkään, mutta yllätys yllätys siinä seitsemän jälkeen aamulla heräsin ensimmäisen kerran, enkä millään saanut enää uudestaan unta. Nyt alkaa pikkuhiljaa taas luomet painamaan, kun on ollut koko aamun ulkona, joten ajattelin käydä kohta kokeilemassa, josko se uni vaikka tulisi. Edes tunniksi.
Blogin puolella ei ole pitkään aikaan ollut juuri mitään tekstiä Veetistä. Veeti on yhä elossa ja voi hyvin. Se on edelleen kestolaihiksella, vaikka saa nykyisin useammin ruokaa kuin aiemmin. Tai noh, useammin on yksi kerta enemmän. Pentu saa (vielä) kolmesti päivässä ruuan, joten aina samalla Veetikin saa ruokaa. En teidä onko tämä hyvä, huono vai hyvin huono ratkaisu. Mutta käytännössä se on toteutettu niin, että kun Veeti normaalisti saa yhden ruuan aikana sekä raksut että raakaruuan, on nyt toinen aterioista jaettu siten, että Veeti saakin vain raakaruuan tai raksut. Ja jos oikeasti myönnän, niin kissa on aika voimakkaasti siirtynyt syömään enemmän raakaruokaa, eli käytännössä se ei päivän toista raksuannosta edes saa, vaan saa sen tilalla raakaa. Noh, eniveis enigeis, en nyt ole ihan varma onko kissa saanut lisää grammoja, vai onko sen paino pysynyt samana. Mielestäni sen takajalkojen edessä roikkuva nahkapussi on kuitenkin kasvanut.. tai löystynyt.. tai jotain, joten satunnaisesti kissa näyttää aika pullukalta - vaikka sillä on ylhäältä katsottuna selkeä lantio, kylkiluut tuntuvat, samoin selkäranka. Eikä se ole todellakaan niin lihava kuin esimerkiksi puolitoista vuotta sitten.
Minun on myönnettävä se, että Veeti on jäänyt Ruutin varjoon ja paljon vähemmälle huomiota. Vaikka joka päivä Veetiä rapsutetaan ja sitä hoivataan ja lellitään, se saa herkkuja ja yritämme viettää aikaa myös Veetin kanssa ja leikittää sitä, jää se siitä huolimatta hiukan taka-alalle. Veeti ei nimittäin jatkuvasti pyri ihmisen huomioon (ja suosioon) kuin Ruuti ja Ruuti on huomiosta ihan saakutin mustasukkainen. Se punkee aina Veetiä huomioidessa väliin tai yrittää ajaa Veetiä pois. Tätä me ihmiset emme tietenkään salli, mutta Veeti ei usein siedä vähäistäkään ahdistelua, jolloin se väistää pois. Ja kissana Veeti ei halua ylenpalttista huomiota aina, vaan juuri silloin kun hänelle itselle sopii ;D
Ruuti on viime viikkojen aikana alkanut myös paljon kovakouraisemmin vain juosta Veetiä päin, sen yli ja sen nurin. Se ei myöskään enää kunnioita Veetin pienimpiä painuvittuun-pyyntöjä, joten olempa tässä muutamaan otteeseen päässyt jo todistamaan sitä, kun Veeti sähähtää ja käskee koiraa jättämään itsensä rauhaan. Ruutia saa toden teolla komentaa ja käskeä, kun sen mielestä olisi niin kiva painia Veeti kasaan. Ja Veeti ei näin rajuista leikeistä oikein välitä. Ruuti kuitenkin aika hyvin uskoo komennusta, mutta usein tilanteita pääsee syntymään, kun nuo ovat niin pirun vikkeliä! :D Lisäksi Ruuti on jo kaksi kertaa kissan painoinen (Ruuti 7.9 kg, Veeti n. 4 kg) ja huomattavasti isompi. Edelleen kissa ja koira kuitenkin leikkivät jahtausleikkejään <3
Lisäksi Veetillä taitaa olla kevättä rinnassa, nyt kun kelit ovat lämmenneet. Se todella haluaa ulos ja onkin tässä muutaman päivän ajan huutanut, maukunut ja paukuttanut ovia. Ja muutoinkin kaivannut... jotain. Ei olla sitten syksyn käyty valjaissa ulkona, mutta eilen mentiin. Ruuti oli mukana ahdistelemassa kissaan liikettä. Veeti ei kuitenkaan ahdistelijansa kanssa viihtynyt ulkona järin pitkää (vaikka ei kylläkään häiriintynyt Ruutista lainkaan). Suurin syy sisälle pyrkimiseen todella nopeasti oli pihalla olevat muut ihmiset. Sillä ne vasta on pelottavia.
Tänään mentiin sitten ihan ajan kanssa pihalle. Ihan kahdestaan. Veeti nautti suunnattomasti, eikä olisi millään halunnut tulla takaisin sisälle. Nyt on tyytyväinen kissa <3 Pitää taas alkaa varaamaan aikaa vähintään kolmesti viikossa Veetin ulkoiluille. Kissa on kuitenkin siitä mukava kaveri, että jos sataa, se ei halua ulos seikkailemaan. Mutta näin aurinkoisina päivinä sen kanssa on ihan mukava mennä! Tänään otin siis kameran mukaan ja räpsin katista kuvia pitkästä aikaa.
Tänään aamulla kävi kissan ja koiran välillä myös ensimmäinen välikohtaus, jossa Veeti osoitti "agressiivisuutta" Ruutia kohtaan. Itse en tätä tilannetta nähnyt, mutta Veeti kuulema käveli lepäilevän Ruutin luo ja hyökkäsi sitä päin. Ruuti päästi sellaisen epämääräisen ärähdyksen, ulahduksen ja röhähdyksen välisen äänen pelästyessään hiukan yllättävää hyökkäystä. Se, käyttikö Veeti oikeasti kynsiä, en tiedä. Sillä itse en ole nähnyt Veetin vielä kertaakaan käyttävän kynsiä Ruutia kohtaan, vaikka välillä sen tassun heilutukset, hyökkäykset ja sarjatulitus saattavatkin näyttää pahoilta. Olen nyt pohtinut Veetin käytösen syitä, koska kissa ja koira tulevat hyvin toimeen keskenään ja oikeasti viihtyvät toistensa seurassa. Ja Veeti on muutoinkin maailman kiltein kissa, joten tällainen käytös ei ole siltä lainkaan normaalia.
Itse epäilen syyksi tälle käytökselle
a) Ruutin Veetiä kohtaan voimistuneen ahdistelun ja "päälle käynnin"
sekä b) kevään, joka on nyt saanut Veetiä hiukan "kolleilemaan"(= mouruaminen, metelöinti, ulos pyrkiminen).
Ruuti on myös parina päivänä saanut vietyä Veetiltä ruuat suusta/kupista.
Ja mieleeni juolahti myös se, olisiko Veeti halunnut leikkiä ja hyökkäsi Ruutin päälle leikkimielessä, mutta koska Ruuti oli nukkumassa ja hyökkäys tuli täysin yllätyksenä, meni tämä leikkikutsu pieleen. Veeti on siis meidän talon päättävä elin siitä, milloin leikitään, miten leikitään ja milloin leikki päättyy. Pentu ei saa kissaa pyydettyä leikkimään, mikäli Veetiä ei kiinnosta. Ja kun Veeti päättää ettei enää jaksa leikkiä Ruutin kanssa, joutuu Ruuti tyytyä kohtaloonsa.
Tiedä sitä, pitää nyt tarkkailla Veetin käytöstä. Ja vielä tarkemmin puuttua Ruutin "ahditeluyrityksiin", jotta kissa saa olla rauhassa.
Ja Ruutia ei sattunut. Ruuti on siitä vain niin mainio koira, että se ei jää turhaan tällaisia asioita miettimään ja märehtimään, eikä todellakaan osoita mitään jännitystä tai pelkoa kissaa kohtaan. Seuraavassa hetkessä ne nimittäin olivat nokat vastakkain ja Veeti puski Ruutia. Ja Ruuti on jälleen oma ärsyttävä itsensä, yrittää varastaa Veetin ruuat ja leikkiä sen kanssa. Ei se vaan ikinä opi... ;)
Mutta nyt, sen pidemmittä puheitta. Annetaan Veetin valloittaa estradi!
Ainiin, ja vielä erityismainintana voitaisiin sanoa, että Veeti täytti 3 vuotta ja merkkipäivä oli 12.5! Minun piti blogiin kirjoittaa pieni postaus ja onnittelu Veetille, mutta se unohtui aivan kokonaan. Lisäksi Veeti ei saanut edes mitään lahjoja tai muutakaan erityistä. Hups. Siitä se varmaan olikin vihainen ;) Jotenkin on niin outoa ajatella, että tuo kissa on ollut minulla jo melkein kolmen vuoden ajan, miellän sen vielä niin yksi vuotiaaksi! Niin se aika vain liitää.
Blogin puolella ei ole pitkään aikaan ollut juuri mitään tekstiä Veetistä. Veeti on yhä elossa ja voi hyvin. Se on edelleen kestolaihiksella, vaikka saa nykyisin useammin ruokaa kuin aiemmin. Tai noh, useammin on yksi kerta enemmän. Pentu saa (vielä) kolmesti päivässä ruuan, joten aina samalla Veetikin saa ruokaa. En teidä onko tämä hyvä, huono vai hyvin huono ratkaisu. Mutta käytännössä se on toteutettu niin, että kun Veeti normaalisti saa yhden ruuan aikana sekä raksut että raakaruuan, on nyt toinen aterioista jaettu siten, että Veeti saakin vain raakaruuan tai raksut. Ja jos oikeasti myönnän, niin kissa on aika voimakkaasti siirtynyt syömään enemmän raakaruokaa, eli käytännössä se ei päivän toista raksuannosta edes saa, vaan saa sen tilalla raakaa. Noh, eniveis enigeis, en nyt ole ihan varma onko kissa saanut lisää grammoja, vai onko sen paino pysynyt samana. Mielestäni sen takajalkojen edessä roikkuva nahkapussi on kuitenkin kasvanut.. tai löystynyt.. tai jotain, joten satunnaisesti kissa näyttää aika pullukalta - vaikka sillä on ylhäältä katsottuna selkeä lantio, kylkiluut tuntuvat, samoin selkäranka. Eikä se ole todellakaan niin lihava kuin esimerkiksi puolitoista vuotta sitten.
Minun on myönnettävä se, että Veeti on jäänyt Ruutin varjoon ja paljon vähemmälle huomiota. Vaikka joka päivä Veetiä rapsutetaan ja sitä hoivataan ja lellitään, se saa herkkuja ja yritämme viettää aikaa myös Veetin kanssa ja leikittää sitä, jää se siitä huolimatta hiukan taka-alalle. Veeti ei nimittäin jatkuvasti pyri ihmisen huomioon (ja suosioon) kuin Ruuti ja Ruuti on huomiosta ihan saakutin mustasukkainen. Se punkee aina Veetiä huomioidessa väliin tai yrittää ajaa Veetiä pois. Tätä me ihmiset emme tietenkään salli, mutta Veeti ei usein siedä vähäistäkään ahdistelua, jolloin se väistää pois. Ja kissana Veeti ei halua ylenpalttista huomiota aina, vaan juuri silloin kun hänelle itselle sopii ;D
Ruuti on viime viikkojen aikana alkanut myös paljon kovakouraisemmin vain juosta Veetiä päin, sen yli ja sen nurin. Se ei myöskään enää kunnioita Veetin pienimpiä painuvittuun-pyyntöjä, joten olempa tässä muutamaan otteeseen päässyt jo todistamaan sitä, kun Veeti sähähtää ja käskee koiraa jättämään itsensä rauhaan. Ruutia saa toden teolla komentaa ja käskeä, kun sen mielestä olisi niin kiva painia Veeti kasaan. Ja Veeti ei näin rajuista leikeistä oikein välitä. Ruuti kuitenkin aika hyvin uskoo komennusta, mutta usein tilanteita pääsee syntymään, kun nuo ovat niin pirun vikkeliä! :D Lisäksi Ruuti on jo kaksi kertaa kissan painoinen (Ruuti 7.9 kg, Veeti n. 4 kg) ja huomattavasti isompi. Edelleen kissa ja koira kuitenkin leikkivät jahtausleikkejään <3
Lisäksi Veetillä taitaa olla kevättä rinnassa, nyt kun kelit ovat lämmenneet. Se todella haluaa ulos ja onkin tässä muutaman päivän ajan huutanut, maukunut ja paukuttanut ovia. Ja muutoinkin kaivannut... jotain. Ei olla sitten syksyn käyty valjaissa ulkona, mutta eilen mentiin. Ruuti oli mukana ahdistelemassa kissaan liikettä. Veeti ei kuitenkaan ahdistelijansa kanssa viihtynyt ulkona järin pitkää (vaikka ei kylläkään häiriintynyt Ruutista lainkaan). Suurin syy sisälle pyrkimiseen todella nopeasti oli pihalla olevat muut ihmiset. Sillä ne vasta on pelottavia.
Tänään mentiin sitten ihan ajan kanssa pihalle. Ihan kahdestaan. Veeti nautti suunnattomasti, eikä olisi millään halunnut tulla takaisin sisälle. Nyt on tyytyväinen kissa <3 Pitää taas alkaa varaamaan aikaa vähintään kolmesti viikossa Veetin ulkoiluille. Kissa on kuitenkin siitä mukava kaveri, että jos sataa, se ei halua ulos seikkailemaan. Mutta näin aurinkoisina päivinä sen kanssa on ihan mukava mennä! Tänään otin siis kameran mukaan ja räpsin katista kuvia pitkästä aikaa.
Tänään aamulla kävi kissan ja koiran välillä myös ensimmäinen välikohtaus, jossa Veeti osoitti "agressiivisuutta" Ruutia kohtaan. Itse en tätä tilannetta nähnyt, mutta Veeti kuulema käveli lepäilevän Ruutin luo ja hyökkäsi sitä päin. Ruuti päästi sellaisen epämääräisen ärähdyksen, ulahduksen ja röhähdyksen välisen äänen pelästyessään hiukan yllättävää hyökkäystä. Se, käyttikö Veeti oikeasti kynsiä, en tiedä. Sillä itse en ole nähnyt Veetin vielä kertaakaan käyttävän kynsiä Ruutia kohtaan, vaikka välillä sen tassun heilutukset, hyökkäykset ja sarjatulitus saattavatkin näyttää pahoilta. Olen nyt pohtinut Veetin käytösen syitä, koska kissa ja koira tulevat hyvin toimeen keskenään ja oikeasti viihtyvät toistensa seurassa. Ja Veeti on muutoinkin maailman kiltein kissa, joten tällainen käytös ei ole siltä lainkaan normaalia.
Itse epäilen syyksi tälle käytökselle
a) Ruutin Veetiä kohtaan voimistuneen ahdistelun ja "päälle käynnin"
sekä b) kevään, joka on nyt saanut Veetiä hiukan "kolleilemaan"(= mouruaminen, metelöinti, ulos pyrkiminen).
Ruuti on myös parina päivänä saanut vietyä Veetiltä ruuat suusta/kupista.
Ja mieleeni juolahti myös se, olisiko Veeti halunnut leikkiä ja hyökkäsi Ruutin päälle leikkimielessä, mutta koska Ruuti oli nukkumassa ja hyökkäys tuli täysin yllätyksenä, meni tämä leikkikutsu pieleen. Veeti on siis meidän talon päättävä elin siitä, milloin leikitään, miten leikitään ja milloin leikki päättyy. Pentu ei saa kissaa pyydettyä leikkimään, mikäli Veetiä ei kiinnosta. Ja kun Veeti päättää ettei enää jaksa leikkiä Ruutin kanssa, joutuu Ruuti tyytyä kohtaloonsa.
Tiedä sitä, pitää nyt tarkkailla Veetin käytöstä. Ja vielä tarkemmin puuttua Ruutin "ahditeluyrityksiin", jotta kissa saa olla rauhassa.
Ja Ruutia ei sattunut. Ruuti on siitä vain niin mainio koira, että se ei jää turhaan tällaisia asioita miettimään ja märehtimään, eikä todellakaan osoita mitään jännitystä tai pelkoa kissaa kohtaan. Seuraavassa hetkessä ne nimittäin olivat nokat vastakkain ja Veeti puski Ruutia. Ja Ruuti on jälleen oma ärsyttävä itsensä, yrittää varastaa Veetin ruuat ja leikkiä sen kanssa. Ei se vaan ikinä opi... ;)
Mutta nyt, sen pidemmittä puheitta. Annetaan Veetin valloittaa estradi!
Ainiin, ja vielä erityismainintana voitaisiin sanoa, että Veeti täytti 3 vuotta ja merkkipäivä oli 12.5! Minun piti blogiin kirjoittaa pieni postaus ja onnittelu Veetille, mutta se unohtui aivan kokonaan. Lisäksi Veeti ei saanut edes mitään lahjoja tai muutakaan erityistä. Hups. Siitä se varmaan olikin vihainen ;) Jotenkin on niin outoa ajatella, että tuo kissa on ollut minulla jo melkein kolmen vuoden ajan, miellän sen vielä niin yksi vuotiaaksi! Niin se aika vain liitää.
Kommentit
Lähetä kommentti