Pieni hakukoiran alku treeneissä Rovaniemellä
Heips. Viimekertaisessa postauksessa sivuttiin hiukan sitä, mitä ollaan viimeisen puolentoista viikon aikana tehty, mutta ajattelin nyt paneutua hiukan tarkemmin pennun puuhailuihin näin kuvien merkeissä. Kaikesta ei ole kuvamateriaalia, kuten esimerkiksi Hailuodon reissulla, kun pentu nukkui ja roikotti samaan aikaan päätään auton ikkunasta ollessamme lautalla. Tämän seurauksena lautan kanssamatkustajat luulivat pennun olevan kokenutkin lauttamatkaaja, vaikka todellisuudessa kyseessä oli sen ensimmäinen lauttamatka ikinä! Tässä postauksessa olisi tarkoitus avata hiukan meidän toissaviikonloppuista reissua hakutreeneihin.
LAUANTAI 16.6: HAKUA JA JUNAMATKAILUA
Käytiin Rovaniemellä hakuilemassa Ruutin kasvattajan järjestämässä maastoviikonlopussa. Oikeasti kyseessä olisi ollut kaksipäiväinen homma, mutta päätin Ruutin kanssa osallistua vain toiseen tapahtumaan. Vaihtoehtoina oli lauantain haku tai sunnuntain jälki, ja päädyttiin lopulta hakuun. Puhtaasti siitä syystä, että se kiinnostaa enemmän ohjaajaa ;) Ei sillä, veikkaan että Ruutista voisi tulla myös ihan hyvä jälkikoira, mutta josko me kokeiltaisiin eri lajeja yksi kerrallaan. Minulla ei ole ennestään ollut minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta hausta lajina, mitä nyt olen tietoinen, että koiran kuuluu löytää maalimies metsästä :D
Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, oli päivä pitkä: lähtö oli kuuden jälkeen aamulla ja takaisin kotona oltiin yhdeksän aikaan illalla. Kyllä illalla ramasi, mutta oli ihana viettää päivä aurinkoisessa, mutta mukavan viilvoittavan tuulisessa säässä Rovanimen metsässä, mukavassa seurassa, oppien uutta!
Kaikki hakukuvat © Mirja Hyttinen. Koirien uimakuvat sekä sisarusten sylikuvat © Sirpa Turpeinen
Paikalla oli meitä ohjaajia neljä, koiria yhteensä kuusi (joista viisi osallistui treeneihin), kouluttajamme ja hänen kaksi koiraansa (jotka demostroivat meille ummikoille, kuinka ilmaisu rullalla ja haukulla todellisuudessa tapahtuu). Päivä oli aivan mahtava ja meillä oli todellakin huippu porukka mukana! Koirista Ruuti, Tähti ja Pria olivat täysin aloittelijoita haun suhteen, mutta hyvin kaikki hiffasivat homman jujun. Ja kokeneemmat koirat muistivat hyvin vanhat oppinsa.
Päivä alkoi alueen läpi kävelyllä, jonka jälkeen koirat pääsivät yksitellen hommiin. Ennen ensimmäistä lähetystä juoksevan maalimihen perään Ruuti sai kokeilla makkararinkiä, eli sitä totutettiin siihen, että keskellä metsää kököttävät ihmiset onkin hauska juttu! Ja avoimina ja sosiaalisina koirinahan kaikki porukan aloittelija-koirat pitivät metsässä kyykkijiä vain hauskoina tyyppeinä.
Ensimmäisellä lähetyskerralla maalimiehen juostua piiloon, kääntyi pentu katsomaan minua kysyen mitä tehdä, eikä millään irronnut yksinään maalimiehen perään, ennenkuin tämä huusi piilostaan. Sen jälkeen pentu paineli herkkujen luokse. "Ainiiiiin, tuonne juoksi joku piiloon mun herkkujen kanssa"
Toisella lähetyskerralla otin itse pystymmän asennon ja pentukin hoksasi homman juonen, jolloin saatiin aikaiseksi myös ensimmäinen "päästä mut jo tuonne hakemaan herkkuja" turhatumishaukahdus. Jahka Ruutin itsevarmuutta saadaan lisättyä ja sille saadaan lisää treenikertoja alle, sen omatoimisuus lisääntyy, kun se tajuaa mitä siltä halutaan.
Ja onhan Ruutin kanssa muutenkin harjoiteltu sitä, että kiskomalla, haukkumalla tai vaatimalla jotain, se ei saa mitään. Ruutille on opetettu, että minua katsomalla ja odottamalla se saa asioita. Nyt tilanne oli muutoinkin esimerkiksi pentukurssimme treeneihin verrattuna erilainen, kun koiran piti toimia itsenäisesti ja omatoimisesti, eikä niinkään odottaa minulta käskyä/vinkkiä siitä mitä sen kuuluu tehdä.
Yhden kierroksen jälkeen pidettiin tauko kasvattajan pihassa makkaraa syöden, jonka jälkeen päästiin takaisin metsään ja hommiin. Toiselta kierrokselta meillä ei ole kuvia, mutta sama meininki jatkui. Ensimmäisellä kierroksella kaikki ensikertalaisten maalimiehet olivat pakenevia (jos nyt muistan termin oikein) eli herkkuja näytettiin koiralle ja ihminen lähti karkuun, meni koiran nähden piiloon, jonka jälkeen koira päästettiin ihmisen luo. Toisella kierroksella otettiin mukaan myös yksi eri lailla pakeneva ("puolipako") maalimies, joka siis oli valmiiksi piilossa metsässä, nousi merkin saatuaan esiin kutsuen koiraa ja juoksi koiran nähden seuraavan puun taakse.
Kokeneemmille koirille teimme haamuja ja valmiita maalimiehiä. Mutta niistä ei sen enempää, sillä this is all about Ruuti. Pentu hiffasi tosi hyvin mikä on homman juju ensimmäisen piston jälkeen (perus mies kun on, niin langat ovat välillä vähän pitkät ;D) ja olikin erittäin pätevä hakupentu <3 Innostuin hommasta sen verran, että varmaan meidän on pakko perustaa joku oma hakutreeni porukka!
Hakuilun jälkeen koirat pääsivät uimaan.
Sisarukset Ruuti ja Tähti ovat kuin samasta puusta veistettyjä, niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan. Erittäin mukavat pennut, jotka ovat myös mustasukkaisia ihmisen huomiosta. Tässä pennut yrittävät ystävällisesti pussailemalla ja syliini änkeämällä ajaa toisiaan pois vierestäni, jotta saisivat kaiken huomioni itselleen ;)
Hakuilun jälkeen oli meidän aika hypätä junaan ja suunnata takaisin kotiin. Ruuti oli ensimmäiseen junamatkaansa mukavan väsynyt. Se asettuihin keskelle käytävää nukkumaan siten, että kaikki saivat hyppiä sen yli kulkiessaan. Pentu sai paljon hymyjä ja ihailuja söpön ulkoasunsa sekä erittäin hyvän käytöksensä vuoksi. Lopulta myös pääsimme erään nuoren naisen kameran eteen, kun hän kuvasi VR:n instagramiin materiaalia. Olimme kuulema niin söpö pari (= Ruuti on söpö). Palkaksi saimme lahjakortin VR:n ravintolavaunuun. Eli joskus tässä parin vuoden aikana saattaa minun ja Ruutin kuva ilmestyä VR:n instagramiin :D
Seuraavassa postauksessa lisää Ruutin puuhia.
LAUANTAI 16.6: HAKUA JA JUNAMATKAILUA
Käytiin Rovaniemellä hakuilemassa Ruutin kasvattajan järjestämässä maastoviikonlopussa. Oikeasti kyseessä olisi ollut kaksipäiväinen homma, mutta päätin Ruutin kanssa osallistua vain toiseen tapahtumaan. Vaihtoehtoina oli lauantain haku tai sunnuntain jälki, ja päädyttiin lopulta hakuun. Puhtaasti siitä syystä, että se kiinnostaa enemmän ohjaajaa ;) Ei sillä, veikkaan että Ruutista voisi tulla myös ihan hyvä jälkikoira, mutta josko me kokeiltaisiin eri lajeja yksi kerrallaan. Minulla ei ole ennestään ollut minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta hausta lajina, mitä nyt olen tietoinen, että koiran kuuluu löytää maalimies metsästä :D
Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, oli päivä pitkä: lähtö oli kuuden jälkeen aamulla ja takaisin kotona oltiin yhdeksän aikaan illalla. Kyllä illalla ramasi, mutta oli ihana viettää päivä aurinkoisessa, mutta mukavan viilvoittavan tuulisessa säässä Rovanimen metsässä, mukavassa seurassa, oppien uutta!
Kaikki hakukuvat © Mirja Hyttinen. Koirien uimakuvat sekä sisarusten sylikuvat © Sirpa Turpeinen
 |
| Koko porukka! Koirat (vasemmalta oikealle) Ruutin sisko Tähti sekä pentujen emä Sofi, Pria, Veila (ei osallistunut treeneihin) sekä Magni. Minä ja Ruuti takana. |
Paikalla oli meitä ohjaajia neljä, koiria yhteensä kuusi (joista viisi osallistui treeneihin), kouluttajamme ja hänen kaksi koiraansa (jotka demostroivat meille ummikoille, kuinka ilmaisu rullalla ja haukulla todellisuudessa tapahtuu). Päivä oli aivan mahtava ja meillä oli todellakin huippu porukka mukana! Koirista Ruuti, Tähti ja Pria olivat täysin aloittelijoita haun suhteen, mutta hyvin kaikki hiffasivat homman jujun. Ja kokeneemmat koirat muistivat hyvin vanhat oppinsa.
Päivä alkoi alueen läpi kävelyllä, jonka jälkeen koirat pääsivät yksitellen hommiin. Ennen ensimmäistä lähetystä juoksevan maalimihen perään Ruuti sai kokeilla makkararinkiä, eli sitä totutettiin siihen, että keskellä metsää kököttävät ihmiset onkin hauska juttu! Ja avoimina ja sosiaalisina koirinahan kaikki porukan aloittelija-koirat pitivät metsässä kyykkijiä vain hauskoina tyyppeinä.
Ruuti kanssa tällainen minun liian alhaalla oleva lähetysasento ei toiminut, sillä Ruuti hakee minulta katsellaan todella paljon vahvistusta sille mitä tehdään. Minun piti olla todella eleetön ja ilmeetön, jolloin koira lähti reippaasti metsään maalimiehen perään.
Ensimmäisellä lähetyskerralla maalimiehen juostua piiloon, kääntyi pentu katsomaan minua kysyen mitä tehdä, eikä millään irronnut yksinään maalimiehen perään, ennenkuin tämä huusi piilostaan. Sen jälkeen pentu paineli herkkujen luokse. "Ainiiiiin, tuonne juoksi joku piiloon mun herkkujen kanssa"
Toisella lähetyskerralla otin itse pystymmän asennon ja pentukin hoksasi homman juonen, jolloin saatiin aikaiseksi myös ensimmäinen "päästä mut jo tuonne hakemaan herkkuja" turhatumishaukahdus. Jahka Ruutin itsevarmuutta saadaan lisättyä ja sille saadaan lisää treenikertoja alle, sen omatoimisuus lisääntyy, kun se tajuaa mitä siltä halutaan.
Ja onhan Ruutin kanssa muutenkin harjoiteltu sitä, että kiskomalla, haukkumalla tai vaatimalla jotain, se ei saa mitään. Ruutille on opetettu, että minua katsomalla ja odottamalla se saa asioita. Nyt tilanne oli muutoinkin esimerkiksi pentukurssimme treeneihin verrattuna erilainen, kun koiran piti toimia itsenäisesti ja omatoimisesti, eikä niinkään odottaa minulta käskyä/vinkkiä siitä mitä sen kuuluu tehdä.
Yhden kierroksen jälkeen pidettiin tauko kasvattajan pihassa makkaraa syöden, jonka jälkeen päästiin takaisin metsään ja hommiin. Toiselta kierrokselta meillä ei ole kuvia, mutta sama meininki jatkui. Ensimmäisellä kierroksella kaikki ensikertalaisten maalimiehet olivat pakenevia (jos nyt muistan termin oikein) eli herkkuja näytettiin koiralle ja ihminen lähti karkuun, meni koiran nähden piiloon, jonka jälkeen koira päästettiin ihmisen luo. Toisella kierroksella otettiin mukaan myös yksi eri lailla pakeneva ("puolipako") maalimies, joka siis oli valmiiksi piilossa metsässä, nousi merkin saatuaan esiin kutsuen koiraa ja juoksi koiran nähden seuraavan puun taakse.
Kokeneemmille koirille teimme haamuja ja valmiita maalimiehiä. Mutta niistä ei sen enempää, sillä this is all about Ruuti. Pentu hiffasi tosi hyvin mikä on homman juju ensimmäisen piston jälkeen (perus mies kun on, niin langat ovat välillä vähän pitkät ;D) ja olikin erittäin pätevä hakupentu <3 Innostuin hommasta sen verran, että varmaan meidän on pakko perustaa joku oma hakutreeni porukka!
Hakuilun jälkeen koirat pääsivät uimaan.
Sisarukset Ruuti ja Tähti ovat kuin samasta puusta veistettyjä, niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan. Erittäin mukavat pennut, jotka ovat myös mustasukkaisia ihmisen huomiosta. Tässä pennut yrittävät ystävällisesti pussailemalla ja syliini änkeämällä ajaa toisiaan pois vierestäni, jotta saisivat kaiken huomioni itselleen ;)
Hakuilun jälkeen oli meidän aika hypätä junaan ja suunnata takaisin kotiin. Ruuti oli ensimmäiseen junamatkaansa mukavan väsynyt. Se asettuihin keskelle käytävää nukkumaan siten, että kaikki saivat hyppiä sen yli kulkiessaan. Pentu sai paljon hymyjä ja ihailuja söpön ulkoasunsa sekä erittäin hyvän käytöksensä vuoksi. Lopulta myös pääsimme erään nuoren naisen kameran eteen, kun hän kuvasi VR:n instagramiin materiaalia. Olimme kuulema niin söpö pari (= Ruuti on söpö). Palkaksi saimme lahjakortin VR:n ravintolavaunuun. Eli joskus tässä parin vuoden aikana saattaa minun ja Ruutin kuva ilmestyä VR:n instagramiin :D
Seuraavassa postauksessa lisää Ruutin puuhia.
Kommentit
Lähetä kommentti