Ruuti 20 vko - Merenrannalla ilta-auringossa
Heissulivei. Ruutilla pamahti tällä viikolla 20 viikkoa ikää mittariin. Niin se pentu vaan kasvaa koko ajan. Säkäkorkeudesta ei ole hajuakaan, eikä myöskään painosta - mutta veikkaisin ensimmäisen olevan siinä n. 36 cm kohdilla ja jälkimmäisen lähellä 9 kg. Riiviöltä on myös irronnut nyt kaikki kulmahampaat ja tiedettävästi ainakin neljä poskihammastakin on vaihtunut uusien tieltä. Olen muutamat hampaat löytänyt, mutta en ole niitä jaksanut säilyttää muistona. Eli myöskin se huolta aiheuttanut lohjennut maitokulmahammas on kokenut luonnollisen poistuman keskuudestamme, todennäköisesti jääden kiinni anopin koiran, Ruutin parhaan kaverin, Moskun turkkiin.
Harmittelin tuossa juuri, että olin aivan totaalisesti unohtanut, että meidän piti käydä pentukurssiimme liittyvässä valokuvauksessa viime keskiviikkona. Mutta koska veljeni tuli käymään Oulussa juuri kyseisenä päivänä, ja koska en ollut muutamaan päivään katsonut kalenteriini - unohdin koko jutun, unohdin perua osallistumisemme ja unohdimme mennä paikalle. Hävetti ihan suunnattomasti, koska olen yleensä aika tarkka sopimistani asioista ja en tykkää lainkaan siitä, kun unohtelen sopimiani asioita. Mitä siis tapahtuu aika usein. Harmittelin asiaa kotona, ja meidän perheen isäntä sitten tokaisi, että "no Ruutista on kyllä otettu jo sen verta kuvia, että ei varmaan haittaa jos yksi kuvausjuttu jää välistä". Niin noh, totta kai sekin ;)
Nämä koirulin kuvausoperaatiot tuppaavat nykyisin jäämään aina viikonloppuun, mutta mikäs tässä. Tänään oli pitkästä aikaa hyvä sää, joten oli kiva kuvailla. Alkuperäiset lenkkisuunnitelmamme menivät pilalle, joten toisena vaihtoehtona keksin lähteä ottamaan "auringonlasku rantakuvia". Meidän piti tänään käydä illalla lenkkeilemässä ja leikkimässä Ouluun Islanninlammaskoirien Erikoisnäytelyn takia saapuneen Rihla-siskon ja tämän omistajan siskon omistaman Riki-islanninlammaskoiran kanssa. Tyypeille kävi kuitenkin tulomatkallaan pieni eksyminen ja heidän saapumisensa Ouluun venyi sen verran, että jätettiin treffit pitämättä. Huomenna erikoisnäyttelyssä kuitenkin nähdään systeri, ja pitää pentujen kanssa pitää Double Trouble photoshootti ja leikkihetki. Saa nähdä missä vaiheessa ehditään ;D Huomenna olisi siis aamusta tarkoitus mennä Ruutin kanssa ihmettelemään muita islantilaisia erikoisnäyttelyyn. Joudutaan kesken karkeloiden lähteä kotiin, sillä ollaan menossa alkuiltapäivästä syömään ja siitä jalkapallopeliin.
Ja niin, meikäläinen ei tosissaan jaksanut odottaa sitä oikeaa aunrongonlaskua, joten puoli yhdeksän aikaan hypättiin autoon ja ajettiin biitsille ottelemaan kuvia. En ole koskaan asunut näin lähellä merta, kuin nykyisin. Ja tuossa rannalla käymisessä ja meren läheisyydessä on aina jotain niin maagista ja taianomaista. Meri on niin kaunis. Ja kyllä näissä maisemissa kehtaa koiraa ulkoiluttaa :)
Haaveissani oli vastavalossa otetut liike ja potrettikuvat kauniilla merimaisemalla, voimakkailla sävyillä, laskevan auringon kultaisen ja punaisen valon luodessa kuviin tiettyä utuista tunnelmaa ja aiheuttaen heijastumia linssiin. Ihan en tavoitteeseeni päässyt, koska aurinko oli aivan liian korkealla ja sen valo liian voimakas kyseiseen haaveeseen. Joka tosissaan vaatii melko pehmeän ja alhaalta paisatavan auringon toimiakseen. Voimakkaalla vastavalolla kuitenkin saatiin kuvia. Ja sitten tietysti ihan niitä "peruskuvia". Kuvaussession loppupuolelta sain myös otettua muutan melko suunnitelmissani olevan kuvan, mutta meren yhdistäminen niihin kuviin ei onnistunut...
Harmittelin tuossa juuri, että olin aivan totaalisesti unohtanut, että meidän piti käydä pentukurssiimme liittyvässä valokuvauksessa viime keskiviikkona. Mutta koska veljeni tuli käymään Oulussa juuri kyseisenä päivänä, ja koska en ollut muutamaan päivään katsonut kalenteriini - unohdin koko jutun, unohdin perua osallistumisemme ja unohdimme mennä paikalle. Hävetti ihan suunnattomasti, koska olen yleensä aika tarkka sopimistani asioista ja en tykkää lainkaan siitä, kun unohtelen sopimiani asioita. Mitä siis tapahtuu aika usein. Harmittelin asiaa kotona, ja meidän perheen isäntä sitten tokaisi, että "no Ruutista on kyllä otettu jo sen verta kuvia, että ei varmaan haittaa jos yksi kuvausjuttu jää välistä". Niin noh, totta kai sekin ;)
Nämä koirulin kuvausoperaatiot tuppaavat nykyisin jäämään aina viikonloppuun, mutta mikäs tässä. Tänään oli pitkästä aikaa hyvä sää, joten oli kiva kuvailla. Alkuperäiset lenkkisuunnitelmamme menivät pilalle, joten toisena vaihtoehtona keksin lähteä ottamaan "auringonlasku rantakuvia". Meidän piti tänään käydä illalla lenkkeilemässä ja leikkimässä Ouluun Islanninlammaskoirien Erikoisnäytelyn takia saapuneen Rihla-siskon ja tämän omistajan siskon omistaman Riki-islanninlammaskoiran kanssa. Tyypeille kävi kuitenkin tulomatkallaan pieni eksyminen ja heidän saapumisensa Ouluun venyi sen verran, että jätettiin treffit pitämättä. Huomenna erikoisnäyttelyssä kuitenkin nähdään systeri, ja pitää pentujen kanssa pitää Double Trouble photoshootti ja leikkihetki. Saa nähdä missä vaiheessa ehditään ;D Huomenna olisi siis aamusta tarkoitus mennä Ruutin kanssa ihmettelemään muita islantilaisia erikoisnäyttelyyn. Joudutaan kesken karkeloiden lähteä kotiin, sillä ollaan menossa alkuiltapäivästä syömään ja siitä jalkapallopeliin.
Ja niin, meikäläinen ei tosissaan jaksanut odottaa sitä oikeaa aunrongonlaskua, joten puoli yhdeksän aikaan hypättiin autoon ja ajettiin biitsille ottelemaan kuvia. En ole koskaan asunut näin lähellä merta, kuin nykyisin. Ja tuossa rannalla käymisessä ja meren läheisyydessä on aina jotain niin maagista ja taianomaista. Meri on niin kaunis. Ja kyllä näissä maisemissa kehtaa koiraa ulkoiluttaa :)
Haaveissani oli vastavalossa otetut liike ja potrettikuvat kauniilla merimaisemalla, voimakkailla sävyillä, laskevan auringon kultaisen ja punaisen valon luodessa kuviin tiettyä utuista tunnelmaa ja aiheuttaen heijastumia linssiin. Ihan en tavoitteeseeni päässyt, koska aurinko oli aivan liian korkealla ja sen valo liian voimakas kyseiseen haaveeseen. Joka tosissaan vaatii melko pehmeän ja alhaalta paisatavan auringon toimiakseen. Voimakkaalla vastavalolla kuitenkin saatiin kuvia. Ja sitten tietysti ihan niitä "peruskuvia". Kuvaussession loppupuolelta sain myös otettua muutan melko suunnitelmissani olevan kuvan, mutta meren yhdistäminen niihin kuviin ei onnistunut...
 |
| Tämä on malliesimerkki Ruutin tavasta juosta vedessä - suu auki se kauhoo vettä! :D Suurin osa kuvista epäonnistui sen takia, että koira näyttää niin etupainoiselta aina näin tehdessään. Moni tämän kuvaussession kuva oli todella kiva, väreiltään kaunis, tarkka ja muutoin onnistunut, mutta kuvat joutuivat roskakoriin siitä syystä, että koira ei näyttänyt kuvissa hyvältä. Vaikkei siltä ehkä vaikuta, aina kun julkaisen kuviani, niin olen aiempaa tarkempi niistä kuvista mitä julkaisen. Enää ihan kaikki epämääräiset räpellykset eivät pääse mukaan vain sen takia että ovat näennäisesti onnistuneet, mikäli koira ei näytä kuvissa hyvältä tai sen asento ei ole hyvä. Vaikka onhan tässä postauksessa niitäkin kuvia, missä koiran asennolla kuvassa olisi parantamisen varaa... joten mitä minä puhun mistään omasta kehittymisestäni ;D |
Ja tässä hiukan sen tyylisiä kuvia, mitä olin paikanpäälle mennyt ottamaan ;D
Mutta aina ei saa mitä tilaa. Ja olihan meillä mukavaa.
Nyt kotona nukkuu tyytyväinen ja väsynyt koira.
Niin, ja jos oikeasti olisin niitä ilta-aurinko/auringonlasku kuvia halunnut ottaa, olisi rannalle pitänyt lähteä ehkä nyt. Ja hyvin mahdollisesti valo olisi edelleen liian voimakas :D
Heippa aurinko, sinua ei olekaan näkynyt pariin päivään.
Onneksi meillä on pimennysverhot makuuhuoneessa!
Kommentit
Lähetä kommentti