Lots of Brändöm

Meikäläisen oli tarkoitus saada tänään tehtyä kuvakirja tuosta irlannin reissusta, sillä kuvakirjat olivat ifolorilla tarjouksessa vain tähän päivään saakka. Noh, aloin ensinnäkin tehdä kirjaa vasta tänään, sillä kävin tsekkaamassa sähköpostin vasta tänään, ja sinne oli sitten tullut ifolorin last call ilmoitus. Noh, innokkaana rupesin tekemään kirjaa, lupauduin menemään tunnin aikaisemmin töihin ja aamu oli muutenkin todella kaaoottinen. Sitten, kun pääsen viimein kotiin ja alan tehdä kirjaa: kun olen lähestulkoon, loppusilausta vaille valmis tietokoneen ruutuun pläjähtää: error, ifolor ei vastaa tms, ohjelma kaatui ja sulkeutui ja tsädääm, sinne meni meikäläisen aikaansaannos. En tietystikkään ollut muistanut tallentaa sitä välistä, ja jouduin jatkamaan jälleen siitä mihin olin aamulla jäänyt. Huoh! Sain kirjan nyt jollaintapaa tehtyä siihen "enää loppusilaus" vaiheeseen, mutta heitin hanskat tiskiin, sillä en todellakaan saanut sitä valmiiksi ennen kuin kello löi 00. Nyt j...

Meikäläisen jalassa on nyt penikka . Kylmaar ja arvaatkaan kuinka paljon ärsyttää. Kävin viimeksi lenkillä 17pvä, minkä jälkeen kipu iski ja siitä alkaen olen ollut juoksematta. Ärsyttävää, olin irkkumatkan jälkeen niin fiiliksissä kun pääsee taas juoksemaan, se kahdeksan kilometriäkin meni rikki (ja paria sataa metriä vajaa yhdeksänkin kerran). Juuri olin hehkuttanut kaverille kun meikäläiselle ei ole vielä irkkumatkan jälkeen tapahtunut mitään menninkäisten kirousta ja pääsinpäs sanomasta niin iskee penikka tauti molempiin jalkoihin, oikeaan pahemmin. Olen pähkäillyt ja pähkäillyt syitä ja seurauksia tähän, ja vaihtoehtoja ja kombinaatioita kysymykseen  miksi on mooonta erilaista. En jaksa alkaa niitä tähän selittämään, mutta vaihtoehtoja huonoista kengistä väärän juoksutyylin kautta ihan yksinkertaisesti vain liialliseen juoksemiseen olen kyllä pohtinut. Tietysti on myös mahdollista, että jaloissa (tällähetkellä onneksi enää vain oikeassa) on vain jokin tulehdus tai muu rasitu...

Jeij, nyt ollaa taas back in bussines. Tajusin juuri näitä kuvia valitessa, kuinka nuuka olen. Okei, osasyynä on myös se, että en laita kovinkaan montaa kuvaa matkaseurueestani tänne blogiin, vaikka se heille sopisikin, olen kuitenkin päättänyt pitää blogin aikalailla omanani, eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta tehdä mitään "parhaat kaverini"-tyylistä postausta, jossa nostaisin kaverini valokeilaan. Ihan vain senkin takia, että kun sen kuvan nyt internetin bittimaailmaan lataa, niin eikö se niin ole, ettei sitä saa koskaan sieltä enää pois? (Kaikille pilkunviilaajille kuitenkin: kyllä, blogissa on esiintynyt ja tulee varmasti vielä jatkossakin esiintymään satunnaisesti kuvia myös kavereistani ja läheisistäni, ei kuitenkaan kovinaan usein tai suuren informaatiotulvan kera ) Okei, nyt kuitenkin iloisiin asioihin, nimittäin näihin kuviin. Tälläkertaa kuvia oli huomattavasti vähemmän kuin viimeksi, sillä kuten aikaisemmin mainitsin: olin todella nuuka. Siihen kuvakirjaan, ...