I Love Ireland - part 2
Jeij, nyt ollaa taas back in bussines. Tajusin juuri näitä kuvia valitessa, kuinka nuuka olen. Okei, osasyynä on myös se, että en laita kovinkaan montaa kuvaa matkaseurueestani tänne blogiin, vaikka se heille sopisikin, olen kuitenkin päättänyt pitää blogin aikalailla omanani, eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta tehdä mitään "parhaat kaverini"-tyylistä postausta, jossa nostaisin kaverini valokeilaan. Ihan vain senkin takia, että kun sen kuvan nyt internetin bittimaailmaan lataa, niin eikö se niin ole, ettei sitä saa koskaan sieltä enää pois? (Kaikille pilkunviilaajille kuitenkin: kyllä, blogissa on esiintynyt ja tulee varmasti vielä jatkossakin esiintymään satunnaisesti kuvia myös kavereistani ja läheisistäni, ei kuitenkaan kovinaan usein tai suuren informaatiotulvan kera)
Okei, nyt kuitenkin iloisiin asioihin, nimittäin näihin kuviin. Tälläkertaa kuvia oli huomattavasti vähemmän kuin viimeksi, sillä kuten aikaisemmin mainitsin: olin todella nuuka. Siihen kuvakirjaan, jonka toivottavasti saan jossain vaiheessa tehtyä, tulee kuitenkin paljon enemmän kuvia...
Käytiin essin kanssa sunnuntaina dublinin visitor centerissä, temple barin alueella sijaitsevassa infopisteessä, joka on perustettu entiseen kirkkoon. Valtavan kokoinen paikka, josta saa sekä varata retkiä, kysyä infoa ja napata mukaan jos minkinlaista esitettä ja opasvihkoa ja karttaa! Täydellinen paikka turisteille! ;) Mentiin sitten juttelemaan kivalle tädille infotiskille ja varattiin meille seuraavalle päivälle - maanantaille - retki Irlannin länsirannikolla sijaitseville Cliffs of Mohereille. WEST-COAST BABY!
Sunnuntaina mentiin siis aikasin nukkumaan, sillä retkipäivän aamuna, meillä oli herätys aikaisin, sillä bussi tuli hakemaan meitä O'Connell Streetiltä kello 7.15
Bussissa meillä oli reilusti lagausaikaa, sillä matka toiselle puolelle saarta kesti ainakin kolme tuntia, muistaakseni jopa yli. Meillä oli hauska opas, joka kertoi irlannin historiasta, irkkujen uskomuksista ja kaikke pientä ja hauskaa tietoa nähtävyyksistä ja ties mistä kaikesta.
Saavuttiin kuitenkin vihdoin ja viimein perille Cliffseille ja saatiin siinä pari tuntia aikaa kierrellä jyrkänteiden henkeäsalpaavissa maisemissa. Tämä paikka on todellakin käymisen arvoinen! Kuvat eivät edes annan oikeutta paikalle! Kuvitelkaa meren pauhu, lokkien kirkuna, lämmin auringonpaiste (eikä melkein yhtäkään tuulenvirettä!) ja näkymä 200 metriä Atlantin yläpuolella! Kuvitelkaa jännittävä kävely pientä patikkapolkua pitkin aivan jyrkänteen reunalla. Kuvitelkaa istumista ikivanhalla kallionkielekkeellä, jalkojen alla pelkkää ilmaa! Ei sitä voi kuvitella, vaan se täytyy kokea.
Meidän retkelle, kuten koko matkalle, sattui muutenkin aivan uskomattoman upea sää!
Lähdettiin sitten Mohereilta ajamaan kohti Galwayta, ja matkalla pysähyttiin sellaisella ihme jääkauden aikaisella kalliolla. Oli ihan hieno, mutta karu paikka. Tein sydämen kivistä joihin kukaan ei ole koskenut moniin satoihin vuosiin!
Galwayssa olisi ollut vapaaehtoinen opastettu pikakierros, mutta oltiin niin supernälkäisiä, että painuttiin syömään pubiin (joka taisi olla myös bussikuskin vakkari tankkausmesta, sillä nähtiin kyseinen äijä :D)
Sitten painuttiinkin takaisin bussille ja nokka kohti dublinia. Perillä oltiin siinä 7-8 aikaan illalla, ja oltiin kyllä niin rätti poikki taas aktiivipäivän jälkeen :) Taidettiin käydä jossain vielä yksillä, mutten ole ihan varma...
9.7.2013 - Dublin Zoo ja oluen lähteillä Guinness Storehousessa.
Lähdettiin aamusta kävellen Dublinin eläintarhaan, joka sijaitsee city centerin länsipuolella olevassa (euroopan suurimmassa) kaupunkipuistossa - Phoenix Parkissa. Meidän piti ehtiä puistoon seikkailemaan joku päivä, mutta ei vain millään keretty. Kävelymatka kesti aika pitkään, sillä oli jälleen kerran superkuuma sää ja noh, oli se matka aika pitkäkin. Meillä kesti kävely siinä 30-45 min, en tarkkaa muista. Mutta päästiin viimein perille. Eläintarha oli mukava paikka. Pienempi kuin kuvittelin (vaikkakin kävelyä kertyi siitä huolimatta), ja eläinten aitauksetkin olivat pienempiä kuin odotin. Eläintarha oli kuitenkin kiva ja eläimiä ja nähtävää oli paljon! Lemppareiksi meikäläisellä nousi ehdottomasti kirahvit, virtahepo sekä magnustit.
Guinness Storehouse oli iso paikka, jossa oli aluksi esittelyitä Guinnesin valmistuksesta, raaka-aineista, mainonnasta ja ties mistä muusta aina tynnyreiden valmistuksesta guinness opiston kurssiin (joo, joku sellainenkin on..)
mutta ei varmaankaan tullut yllärinä, että me ravattiini tämä näyttely osuus nopsasti ohi ja suunnattiin....
Gravity Bariin, Guinness Storehousen yllä oleva baari, josta on 360 asteinen näkymä koko dubliniin. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pääsymaksu Storehouseen on 16 e, ja siihen sisältyy yksi pintti - mitäs muutakaan kuin - Guinnessia!
Guinness oli paras olut mitä olen maistanut, vaikkakin meikäläisellä tuli puolen pintin raja vastaan. En vaan tykkää bissestä, mutta olin yllättynyt, että pidin guinnesista edes sen puolen pintin verran. (Vaikka kyllähän se nyt koko lasi tyhjäksi juotiin)
Illalla käytiin ihan kunnon ravintolassa syömässä. Käytiin sellainen menyyy läpi, johon kuului alkuruoka, pääruoka ja jälkkäri. Meikäläinen tilasi aluksi sivistyneesti coca colan, mutta päätin sitten tilata lisäksi vielä bulmersin.
Ruokailun jälkeen oltiin lähdössä jo takaisin hotellille, kunnes kuljettiin lähisen The Celt-pubin ohi. Yritettiin mennä sinne aikaisemminkin, mutta pubi oli silloin niin täynnä ettei paremmasta väliä. Nyt me jopa mahdutiin sisälle. Ja mikäs muukaan meidät sinne veti kuin live musiikki. Tavattiin myös dublinissa englantia opiskelemaan tullut ranskalaisporukka, jonka kanssa sitten istuttiin siihen asti, kunnes pubi sulkeutui (klo 0.30)
Jostain sattuneesta syystä viimeisen illan biletyksistä ei ole kuvia. Vietettin päivä rennosti kaupungilla kierrellen ja shoppaillen ja jäätelöä syöden. Illalla lähdettiin mukavien hotelli aloittelujen jälkeen läheiseen (erittäin mukavaan ravintolaan) syömään, juotiin pullo valkkaria, jätettiin hirmuinen tippi ja sitten suunnattiin temple barin puolelle erääseen klubiin, jossa soi myös live musiikki, tanssittiin ja juotiin bulmerssit. Sitten käytiin myös uudestaan The Temple Barissa, jossa sielläkin soi livemusa ja paikka olikin tupatentäynnä turisteja. Lopulta päädyttiin kuitenkin takaisin hotellille ja nukkumaan. Meidän viimeinen päivä dublinissa oli railakas. Ja ainut kuva, jonka suostun jakamaan on tämä: O'Connell Bridgellä on eräälle olemassa olemattomalle herralle omistettu muistolaatta, jonka vuoksi dublinilaiset olivat kapinoineet (olipa hienosti selitetty, mutta nyt en vaan millään jaksa) :D
Meidän lento lähti vasta seitsemältä illalla. Hotellin check out oli 11 aamulla. Jätettiin laukut hotelliin säilytykseen ja lähdettiin viimeisille tuliaisostoksille, syömään ja ehkä hiukan parantelemaan sitä kamalaa lagausfiilistä mikä tulee aina villin biletysillan jälkeen. Kunnon burger king mätön jälkeen oltiin kaikki taas elävien kirjoissa ja täysissä ruumiin ja sielun voimissa valmiina lähtemään kotiin.
Lento oli perillä suomessa klo 0.00 (suomen ja irlannin välillä on kahden tunnin aikaero). Saatiin kyyti kotiin ja meikäläinen painui kuitenin vasta 2 aikoihin nukkumaan.
Nyt sitä ollaan jo täysillä palattu takaisin arkeen. Ja tässä nää dublin kuvat nyt oli. Voi hitsiläinen, kun on hinku takaisin. Ja olen edelleenkin niin yllättynyt tuosta säästä! Irlannissa, jossa sataa aina, ei satanut TIPPAAKAAN vettä koko viikon aikana, kun oltiin siellä! Niin ne vaan paikalliset sanoivat; we NEVER have this (weather). Ainoastaan tulo päivänä oli pilvistä ja kylmä tuuli sekä sunnuntaina, mutta suunnuntainkin pilvipeite kaikkosi päivän mittaan.
Ihana Dublin! Ihana Irlanti! Love Eire! Missing Dublin! In Love with Beautiful Ireland!
Okei, nyt kuitenkin iloisiin asioihin, nimittäin näihin kuviin. Tälläkertaa kuvia oli huomattavasti vähemmän kuin viimeksi, sillä kuten aikaisemmin mainitsin: olin todella nuuka. Siihen kuvakirjaan, jonka toivottavasti saan jossain vaiheessa tehtyä, tulee kuitenkin paljon enemmän kuvia...
8.7.2013 - Päiväretki Cliffs of Mohereille
Käytiin essin kanssa sunnuntaina dublinin visitor centerissä, temple barin alueella sijaitsevassa infopisteessä, joka on perustettu entiseen kirkkoon. Valtavan kokoinen paikka, josta saa sekä varata retkiä, kysyä infoa ja napata mukaan jos minkinlaista esitettä ja opasvihkoa ja karttaa! Täydellinen paikka turisteille! ;) Mentiin sitten juttelemaan kivalle tädille infotiskille ja varattiin meille seuraavalle päivälle - maanantaille - retki Irlannin länsirannikolla sijaitseville Cliffs of Mohereille. WEST-COAST BABY!
Sunnuntaina mentiin siis aikasin nukkumaan, sillä retkipäivän aamuna, meillä oli herätys aikaisin, sillä bussi tuli hakemaan meitä O'Connell Streetiltä kello 7.15
Bussissa meillä oli reilusti lagausaikaa, sillä matka toiselle puolelle saarta kesti ainakin kolme tuntia, muistaakseni jopa yli. Meillä oli hauska opas, joka kertoi irlannin historiasta, irkkujen uskomuksista ja kaikke pientä ja hauskaa tietoa nähtävyyksistä ja ties mistä kaikesta.
Saavuttiin kuitenkin vihdoin ja viimein perille Cliffseille ja saatiin siinä pari tuntia aikaa kierrellä jyrkänteiden henkeäsalpaavissa maisemissa. Tämä paikka on todellakin käymisen arvoinen! Kuvat eivät edes annan oikeutta paikalle! Kuvitelkaa meren pauhu, lokkien kirkuna, lämmin auringonpaiste (eikä melkein yhtäkään tuulenvirettä!) ja näkymä 200 metriä Atlantin yläpuolella! Kuvitelkaa jännittävä kävely pientä patikkapolkua pitkin aivan jyrkänteen reunalla. Kuvitelkaa istumista ikivanhalla kallionkielekkeellä, jalkojen alla pelkkää ilmaa! Ei sitä voi kuvitella, vaan se täytyy kokea.
Meidän retkelle, kuten koko matkalle, sattui muutenkin aivan uskomattoman upea sää!
 |
| Paikalla oli paljon turisteja (vaikkei sitä tästä kuvasta oikeastaan edes tajua, kun ei tuola näy ketään), etenkin espanjalaisia tuntui olevan joka kulman takana :) |
 |
| Jyrkänteellä ei ollut minkäänlaisia turvakaiteita, ja tämä onkin erittäin yleinen itsemurhapaikka. Kallioille tultaessa, olikin laatta: Need to talk? Call xxxxx |
 |
| Täs tää meirän kinttupolku! |
 |
| Bongaa meitsi! |
 |
| Syvällinen katselen kaukaisuuteen ja mietin elämää -kuva ;) |
 |
| Maksamalla jotakin olisi päässyt tuohon torniin katselemaan näkymiä |
 |
| Living on the edge (oli pissat housussa ku pelotti tuolla reunalla! :D) Suora pudotus 200 m alas kivikkoiseen rantaan |
 |
| Muistakaa juoda vettä! |
Lähdettiin sitten Mohereilta ajamaan kohti Galwayta, ja matkalla pysähyttiin sellaisella ihme jääkauden aikaisella kalliolla. Oli ihan hieno, mutta karu paikka. Tein sydämen kivistä joihin kukaan ei ole koskenut moniin satoihin vuosiin!
Galwayssa olisi ollut vapaaehtoinen opastettu pikakierros, mutta oltiin niin supernälkäisiä, että painuttiin syömään pubiin (joka taisi olla myös bussikuskin vakkari tankkausmesta, sillä nähtiin kyseinen äijä :D)
 |
| Ja eihän päivä-bulmerrsia kuulu unohtaa ;) Tässä on "small one" ... ei tehnyt ihan mieli pinttiä x) |
 |
| Galway oli myös kaunis kaupunki. Harmi kun ei ollut enempää aikaa sen kiertelyyn. |
9.7.2013 - Dublin Zoo ja oluen lähteillä Guinness Storehousessa.
Lähdettiin aamusta kävellen Dublinin eläintarhaan, joka sijaitsee city centerin länsipuolella olevassa (euroopan suurimmassa) kaupunkipuistossa - Phoenix Parkissa. Meidän piti ehtiä puistoon seikkailemaan joku päivä, mutta ei vain millään keretty. Kävelymatka kesti aika pitkään, sillä oli jälleen kerran superkuuma sää ja noh, oli se matka aika pitkäkin. Meillä kesti kävely siinä 30-45 min, en tarkkaa muista. Mutta päästiin viimein perille. Eläintarha oli mukava paikka. Pienempi kuin kuvittelin (vaikkakin kävelyä kertyi siitä huolimatta), ja eläinten aitauksetkin olivat pienempiä kuin odotin. Eläintarha oli kuitenkin kiva ja eläimiä ja nähtävää oli paljon! Lemppareiksi meikäläisellä nousi ehdottomasti kirahvit, virtahepo sekä magnustit.
Guinness Storehouse oli iso paikka, jossa oli aluksi esittelyitä Guinnesin valmistuksesta, raaka-aineista, mainonnasta ja ties mistä muusta aina tynnyreiden valmistuksesta guinness opiston kurssiin (joo, joku sellainenkin on..)
mutta ei varmaankaan tullut yllärinä, että me ravattiini tämä näyttely osuus nopsasti ohi ja suunnattiin....
Gravity Bariin, Guinness Storehousen yllä oleva baari, josta on 360 asteinen näkymä koko dubliniin. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pääsymaksu Storehouseen on 16 e, ja siihen sisältyy yksi pintti - mitäs muutakaan kuin - Guinnessia!
 |
| Vaahto laskeutuu, ja odotellaan, että lasi saadaan täytettyä kokonaan |
Guinness oli paras olut mitä olen maistanut, vaikkakin meikäläisellä tuli puolen pintin raja vastaan. En vaan tykkää bissestä, mutta olin yllättynyt, että pidin guinnesista edes sen puolen pintin verran. (Vaikka kyllähän se nyt koko lasi tyhjäksi juotiin)
Illalla käytiin ihan kunnon ravintolassa syömässä. Käytiin sellainen menyyy läpi, johon kuului alkuruoka, pääruoka ja jälkkäri. Meikäläinen tilasi aluksi sivistyneesti coca colan, mutta päätin sitten tilata lisäksi vielä bulmersin.
 |
| Alkupalaksi Ceasar Salaattia :) |
Ruokailun jälkeen oltiin lähdössä jo takaisin hotellille, kunnes kuljettiin lähisen The Celt-pubin ohi. Yritettiin mennä sinne aikaisemminkin, mutta pubi oli silloin niin täynnä ettei paremmasta väliä. Nyt me jopa mahdutiin sisälle. Ja mikäs muukaan meidät sinne veti kuin live musiikki. Tavattiin myös dublinissa englantia opiskelemaan tullut ranskalaisporukka, jonka kanssa sitten istuttiin siihen asti, kunnes pubi sulkeutui (klo 0.30)
10.7.2013 - Viimeisen illan biletykset
Jostain sattuneesta syystä viimeisen illan biletyksistä ei ole kuvia. Vietettin päivä rennosti kaupungilla kierrellen ja shoppaillen ja jäätelöä syöden. Illalla lähdettiin mukavien hotelli aloittelujen jälkeen läheiseen (erittäin mukavaan ravintolaan) syömään, juotiin pullo valkkaria, jätettiin hirmuinen tippi ja sitten suunnattiin temple barin puolelle erääseen klubiin, jossa soi myös live musiikki, tanssittiin ja juotiin bulmerssit. Sitten käytiin myös uudestaan The Temple Barissa, jossa sielläkin soi livemusa ja paikka olikin tupatentäynnä turisteja. Lopulta päädyttiin kuitenkin takaisin hotellille ja nukkumaan. Meidän viimeinen päivä dublinissa oli railakas. Ja ainut kuva, jonka suostun jakamaan on tämä: O'Connell Bridgellä on eräälle olemassa olemattomalle herralle omistettu muistolaatta, jonka vuoksi dublinilaiset olivat kapinoineet (olipa hienosti selitetty, mutta nyt en vaan millään jaksa) :D
11.7.2013 - Bye Bye Ireland! Miss you so much!
Meidän lento lähti vasta seitsemältä illalla. Hotellin check out oli 11 aamulla. Jätettiin laukut hotelliin säilytykseen ja lähdettiin viimeisille tuliaisostoksille, syömään ja ehkä hiukan parantelemaan sitä kamalaa lagausfiilistä mikä tulee aina villin biletysillan jälkeen. Kunnon burger king mätön jälkeen oltiin kaikki taas elävien kirjoissa ja täysissä ruumiin ja sielun voimissa valmiina lähtemään kotiin.
Lento oli perillä suomessa klo 0.00 (suomen ja irlannin välillä on kahden tunnin aikaero). Saatiin kyyti kotiin ja meikäläinen painui kuitenin vasta 2 aikoihin nukkumaan.
Nyt sitä ollaan jo täysillä palattu takaisin arkeen. Ja tässä nää dublin kuvat nyt oli. Voi hitsiläinen, kun on hinku takaisin. Ja olen edelleenkin niin yllättynyt tuosta säästä! Irlannissa, jossa sataa aina, ei satanut TIPPAAKAAN vettä koko viikon aikana, kun oltiin siellä! Niin ne vaan paikalliset sanoivat; we NEVER have this (weather). Ainoastaan tulo päivänä oli pilvistä ja kylmä tuuli sekä sunnuntaina, mutta suunnuntainkin pilvipeite kaikkosi päivän mittaan.
Ihana Dublin! Ihana Irlanti! Love Eire! Missing Dublin! In Love with Beautiful Ireland!
Kommentit
Lähetä kommentti