Dear older me

Ajattelin repäistä ja kirjoittaa kirjeen vanhemmalle itselleni. Olen joskus tehnyt tälläisen.. Joskus yläasteella. Saatiin sitten koulun loppuvaiheessa kirjeet takaisin ja saatiin lukea, että mitäs sitä oltiin kirjoitettu omasta tulevaisuudestaan. Otetaan käsittelyyn nyt minä itse vaikkapa.. höm.. kymmenen vuoden päästä. Sitten kun olen kolmekymmentä (30!) mikä tuntuu vielä erittäin kaukaiselta - onneksi!

Heippa meikä! Onko vanha olo?

No varmaan vanhempi, kun mitä "nuoremmalla sinällä", mikä minä tällä hetkellä olen. Toivottavasti sulla on hyvä buugi ja elämä rullaa ja hymyilee. Oot iloinen ja teet sitä mitä haluat. Etkä haluaisi muuttaa mitään, niistä tyhmyyksistä mitä mä tulevaisuudessa teen - sillä sen voin luvata, että tulen tekemään vielä kaikkea tyhmää, kamalaa ja noloa, mutta toivottavasti hauskaa. 
Toivottavasti muistelet tässä välissä vierähtäneitä vuosia lämmöllä, haikailet ehkä hiukan sitä vapautta mikä mulla nyt on. Toivottavasti myös odotat innolla tulevaa, sillä toivottavasti meillä tulee olemaan vielä monta vuotta edessä... Sillä eikai se kolkyt nyt nii vanha voi olla - vaikka siltä se nyt kuulostaakin: todella kaukaiselta ja etäiseltä.. ja ahkä vähän vanhalta. 
No onko kolkyt vanha?

Mikä mulla nyt on sulle toiveina: kymmenen vuoden päästä mä (eli sä) olisi valmistunut siitä koulusta minne me nyt tullaan pääsemään seuraavalla hakukerralla viimeistään: eli toimintaterapeutti tai puheterapeutti! Puheterapeuttina sä olisit töissä sit joko kaupungilla tms. tai sitten olisit päässyt jollekkin yksityiselle puheterapia vastaanotolle töihin. Antaisin ehkä anteeksi myös sen, jos olisit innostunut yrittäjyydestä ja perustanut oman yksityisen vastaanoton, vaikka tällähetkellä se tuntuu aika oudolta ajatukselta. Toimintaterapeuttina taas sä olisit töissä paikassa x (en ole vielä päättänyt, mitä haluan) ja nauttisit ihan sikana (kuin myös, jos olet puheterapeutti)! Tekisit just sitä mitä oot aina halunnut ja olisit löytänyt sen oikean tavan ja keinon auttaa ihmisiä työksesi. 
Sulla toivottavasti olisi kämppä, jos ei omaa vielä, mutta parempi ois olla muuttanut jo veke aikaa sitten täältä porukoilta lusimasta - sillä sellaset suunnitelmat tällä "nuoremmalla sinällä" ainakin on. Päästä täältä pois nyt vaan mahdollisimman nopeasti.
Sit sulla ois se kissa, mitä mä oon aina halunnu. Tai ehkä jopa kaksi. (whoops) Oli se sitten se ihan perus maatiaiskissa (ruskea) tai siiamilainen, niin hyväksyn kumman vaan, tai molemmat. Kissan lisäksi sulla ois ne kaks koiraa; islanninlammaskoira ja saluki/silkkivinttikoira. Treenaisit molempien kanssa tottista (tai ainakin sen islantilaisen), olisit tyytyväinen koiranomistaja. Toivottavasti jompikumpi niistä olisi sulle se sun elämän koira. Et saisit kokea sen, miltä tuntuu omistaa juuri se oikea koira.
Sitten sulla ois oma auto. Semmonen minne ne piskit mahtuu kyytiin. Eiku mitä, kaks autoa..? Käy sekin. Toinen ois semmonen tyylikäs cityauto ja toinen sit se, millä lähetään maalle ja koirat pakataan takakonttiin. Ainii: ja asuisit täällä pääkaupunkiseudulla edelleen. En oo lyöny lukkoon sitä, että missä asut, mut jos nyt yhtään tunnen itteäni, nii ei varmaa kuitenkaan ihan keskustassa: sun pitää päästä metsään lenkille niitten koirien kanssa.
Sitten sul vois vaikka oikeesti olla ne kolme kanaa ja kanala siellä sun talon takapihalla. Saisit sitä lähiruokaa - kananmunia omista kanoista. Ne kananmunat ois ihan sika hyvän makuisia, kun ne kanat saa monipuolista ruokaa, liikuntaa ja virikkeitä. (ja ei, ne kanat on edelleen lemmikkejä vaan - niitä ei syödä missään vaiheessa)
Sit olisit kehittynyt valokuvaamisessa ja piirtämisessä ja kaikissa muissa harrastuksissa. Rahapulan takia sun varmaan piti lopettaa ratsastus tässä välissä, mutta toivottavasti oot aloittanut sen taas uudestaan - sillä mä tiedän kuinka paljon voimaa ja iloa sä saat siitä harrastuksesta. Oot toivottavasti oppinut paljon uutta ja sellaisia juttuja mistä mä en tiedä vielä mitään. Oot toivottavasti aikaa sitten peitonnut sen kilpailukauhun ja jännityksen ja ennakkoluulon mikä mulla nyt on, ja olisit kunnon ruusukehai niissä tätiluokissa missä käyt! Tai sit vaan oot edelleen se "sunnuntai tätiratsastaja" - sillä niinkin kuulostaa ihan pirun hyvältä!
Sit ois viel tää: tämä blogi vois olla edelleen pystyssä, ainakin jossain muodossa. Se on saattanut muuttaa muotoaan ja sisältö aihetta tai jotain vastaavaa, mutta toivottavasti tää on vielä olemassa ja ois suositumpi kuin koskaan. Voisit olla vaikka joku super popular koirablogin pitäjä.. Tai sit kaikki vaan tajuais sun kuvien "mahtavuuden" ja läpänheiton "upeuden" ja havaitsisi sun "loistavat" kirjoitus taidot... Oliko tää vähän liian suuri haave? Ehkä. 

Oot toivottavasti saanut matkustella. Päässys Lontooseen ja romanttiselle matkalle Pariisiin, suudellut Eiffel tornilla, käynyt Amsterdamissa, päässyt sinne Malediiveille vain löhöämään, nähnyt New Yorkin uudestaan.. Käynyt eksoottisissa ja kauniissa paikoissa, nähnyt ja kokenut erikoisia asioita. Ja toivottavasti oot uskaltanut maistella niitä outoja ja erikoisia makuja ja ruokia - sillä joo, tiedän, että oon ollut kyllä aina tosi ennakkoluuloinen ja skeptinen. (oot myös toivottavasti oppinut tekemään ruokaa ja kokkaamaan. Sillä muutoin meitä ei taida olla enää tulevaisuudessa olemassa, kun kuolen nälkään) 

Sit oot toivottavasti onnellisesti parisuhteessa sen just mulle/sulle/meille (miten se nyt pitää sanoa, sillä en taida olla enää kymmenen vuoden päästä sama henkilö, kuin nyt) täydellisen henkilön kanssa, ja sen tyypin ja elukoittes kanssa muodostatte hassunhauskan perheen. Ja sit voin vaa toivoo, että tää herra x osaa kokata. Sit toivottavasti meet joskus naimisiin, en tiedä milloin (et onko se tapahtunut jo kymmenen vuoden päästä?) mut se ois kaunis ja pieni ja ihana juhla, ja iskä olisi pitänyt/pitäisi jonkun ihanan puheen.

Ja tällee btw, se pullo minkä sait nyt 20 v lahjaksi aadalta, essiltä ja lellulta on toivottavasti vielä olemassa jossain piilossa. SÄ saat avata sen vasta kahdenkymmenen vuoden päästä. Toivottavasti siis et oo juonu sitä vielä jonkun yksinäisen ja tylsän ja epätoivoisen illan ratoksi... tai sit jos oot, niin älä ainakaan myönnä sitä noille pälleille!

Sit olisit toivottavasti edelleen läheisissä väleissä kaikkien näitten pällien kanssa, jotka mulle tällähetkellä on tärkeitä! Kävisitte yhdessä lellun kanssa kunnon täti-kävelylenkeillä ja juoruaisitte (kun lellulla on se muksu ja koira). ja essilläkin ois jo timppa ja lillukka (kyl sä muistat, sä annoit sellaset nimet essin koirille). Sit lindan kanssa edelleen kävisitte juoruumassa ja linda ois edelleen samanlainen crazy cat lady (oisitte molemmat). Olisit toivottavasti saanut myös uusia ystäviä. 

Sit olisit kuumempi ja paremmassa kunnossa (ja paremman näköinen) kuin koskaan. Sitä mä yritän täällä nyt parhaani mukaan pohjustaa: et olisit se salin kovin fitnessmimmi, juoksisit kepeesti sen puolimarathonin (mistä puuttuu enää kuutisen kilometriä). Olsit toivottavasti repäissyt ja oikeesti käynyt juoksemassa marathonin. Et harrastais mitään tyhmiä kauneus hömpötyksiä, sillä mä en halua olla tulevaisuudessa mikään sellainen. Ylläpitäisit sitä damn qma bikini bodyä, mitä täs nyt yritetään operoida. Ja ylläpitäisit kuntoas ja terveyttäs, että jaksaisit bailaa villisti sukujuhlissa vielä mooonen monta kymmentä vuotta! Ylläpitäisitte muutenkin serkusporukalla tota sukuperinnettä, olisit läheisissä väleissä edelleen kaikkiin sukulaisiin ja puuhalisitte kaikkea kivaa yhdessä - olkaa nyt ainakin käykö villillä serkusristeilyllä! Onneksi teijän ei sentään tarvii juhlia vielä villejä viisikymppisiä.

Sit oot ihan sika ylpeä itsestäsi ja itsevarma. Oot päässyt yli kaikesta tyhmästä teiniangstista ja alemmuuskomplekseista. Oot kaunis, viisas, vahva, voimakas, lempeä ja iloinen. Et oo saanu menettää sitä lapsellista riemua ja intoa asioihin. Oot edelleen se, joka lähtee ekana mukaan kaikkeen pelleilyyn. Toivottavasti et edelleenkään osaa olla hiljaa, ja möläyttelet edelleen sammakoita siellä missä pitäisi puhella perhosia (jo on kielikuva taas). Toivottavasti edellen ajattelet ihmisistä pääasiassa vain hyvää ja haluat edelleen vain piristää muiden päivää. Toivottavasti sulla ei enää ole niin pahoja moodswingsejä kun kymmenen vuotta aiemmin, eikä juuri sitä edellä mainittua alemmuuskompleksia. 

Terveisiä sinne tulevaisuuteen. Voit sitten naureskellen lukea tätä, ja merkata, mikä kaikki toteutui. Sit voit vastata hymyillen et "aika näytti, kultapieni, mitä tapahtuu - niinkuin sä silloin sanoitkin. oli hyvä idea antaa elämän rullata omalla painollaan ja katsoa mitä tuleman pitää. Onneksi toteutit kaikki toiveesi ja teit juuri niinkuin teit." (tai ainakin toivottavasti sanoisit jotain tollaista.)

Me Ollaan parhaita!
Minä 20 v