Työn raskaan raataja

Selvisin eilisestä päivästä, joka piti sisällään kahdeksan tuntia harkkaa, josta kuusi kappaletta n. tunnin mitaisia asiakastapaamisia, siirtymisiä paikasta a paikkaan b ja sieltä c ja sitten d ja sitten vielä e ja lopulta f. Ja harkasta sitten tukka putkella suoraa lopulliseen määränpäähäni nimittäin töihin. Töissä oli tosi nastaa, ja meillä oli super hauskaa. Saattoi yhden jos toisen työntekijän killeripäivät vaikuttaa meininkiin. Ja se, että pelkästään töitä oli tullut kyseisenä päivänä tehtyä 15,5 tuntia. Lähdin kotoa klo 7.00 aamulla ja palasin takaisin klo 01.00 yöllä. Ihan nastaa. Onneksi ensi viikolla ei ole ihan näin rankkaa

 

Veeti oli hoidossa mummilla. Sekin oli ihan nastaa. Ei katin tarvinnut olla yksinään täällä sitä pientä ikuisuutta. Kohta lähdenkin ulos kattiuksen kanssa, vaikka se onkin aivan zippi Oliverin kanssa peuhaamisesta (laadukkaat kuvat yläpuolella). Ja pitää sopia kuvaustreffit sen edellisessä postauksessa mainitsemani opiskelijan kanssa, joka otti Veetistä muutaman kuvan.

Tänään aamusta asti oli aivan ihana sää. Tuo aurinko tekee ihmeitä. Oli sitten mikä vuodenaika tahansa, auringonpaisteessa kaikki näyttää ihanammalta. Fiilistelinkin tänään aamulla kohta alkavaa talvea (mitä hittoa? Missä vaiheessa kesä loppui?) Alla on kuva meikäläisestä yli kahden viikon takaisista RusanKerman kokoontumisesta - kun lähdettiin kaverini ja pikkuveljiemme kanssa vähän radalle.