When in Rome... (III)

peeäss: oothan lukenut sekä ensimmäisen että toisen reissupostauksen?

When in Rome....

Day four.

Meidän neljäs ja viimeinen (sekä kolmas) kokonainen matkapäivä oli sunnuntai. Kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Jolloin siis Colosseumille on vapaapääsy. Noh, lähdettiin aamusta kurkkaamaan millainen meno Colosseumilla olisi, jos sitä vaikka oikeasti päästäisiin sisälle. Noh, yritys hyvä kymppi (näin juonipaljastuksena)

Viisihenkistä porukkaa on muuten ihan pirun vaikeaa saada samaan aikaan kuvaan niin, että kaikki näyttäisivät siedettäviltä ihmishahmoilta... ja että kaikki edes mahtuisivat samaan kuvaan ;)

Kuka osasi arvata, että Colosseumilla oli ihan hitommoinen jono! Jono kiersi melkein pytingin ympäri ja arvioitu jonotusaika olisi ollut (jälleen) se maagiset kolme tuntia. Kiitti, mut ei kiitti. Meillä (minulla) ei riittäisi kärsivällisyys sellaiseen.

Päivä sattui kuitenkin olemaan reissumme kaunein ja aurinkoisin, joten mikäs siinä autingossa paistatellessa ;)

Jengii ku sieniä sateella ;)

Zooming.... zooming... zooming.... out. Juu, oli näissä kaikissa kuvissa jotain eroa toisiinsa nähden :D 

Pienennetään meikäläisen selfiet, ettei rupea kenenkään silmiä särkemään :D

Impressive selfiestick using there ;)

i <3 Colosseo... Rome... Sunshine... Gelato... (lista on loppumaton)

Jono vain jatkuu.... jatkuu... jatkuu... jatkuu....

Colosseumilta lähdettiin kävelemään jotain mäkeä ylös. (hehe, oltiin tosi perillä minne oltiin kävelemässä) Pettymykseksi mäen päältä löytyi vain kirkko, mutta sytytettiin kuitenkin kynttilä :D

Sielä se meikäläisen pytinki taas möllöttää ;)

Pienen köpöttelyn jälkeen alkoi nälkä jo kurnia, joten lähdettiin syömään. Ravintolan ikkunasta avautui maisema Colosseumille. Ja ruokakin oli hyvää. Ja itse ruuasta unohdin jälleen kerran ottaa kyvan :D Me onnistuttiin niin hyvin kuvaamaan ruuat Kroatiassa, mutta tuolla Roomassa kuvaus oli ylipäätään hiukan laimeaa. Tai ainakaan järinmoni kuva ei noussut sellaiseksi "ah ihanaa"-kuviksi :D

Ruokailun jälkeen jengi taas jakautui. Lähdettiin Essin kanssa käymään Forum Romanumilla ja muut tytsyt lähti shoppailemaan. Forum Romanum oli vakuuttava ja siellä oli vaikka mitä mageeta ja vanhaa. Hirmuisesti kiviä. Alue oli ihan hirmuisen iso ja sen joka nurkassa oli jotain näettävää. Wikipedia kertoo esimerkiksi mitä kaikkea nähtävää Forum Romanumilla on (kick).

Roomassa on seillätäällä näitä lähteitä... eikun hanoja... en nyt ole varma miksi näitä pitää kutsua, mutta eniveis: näistä saa ottaa vettä ja näitä on ympäri kaupunkia :D

Forum Romanumilla oli myös joku tällainen rakennus, missä sitten oli muutama marmoripatsas. Niin paljon Romanun ei kuitenkaan meikäläistä kiinnostanut, että olisin ottanut tarkemmin selvää, että miksi ja miten nämä ovat täällä ja mitä erikoista näissä on :D

Kiipeiltiin vaikka minne katselemaan maisemia. Forum Romanumin alue on VALTAVA ja siellä voisi kulkea koko päivän löytäen koko ajan uutta. Meidän rajallinen aika ei kuitenkaan antanut meille vapauksia valellella ajattomasti ympäri aluetta

Minusta on tosi siistiä ajatus siitä, että kävelin paikassa, joka on joskus ollut Rooman keskus, paikka missä kaikki tärkeä tapahtui. Nyt paikalla on enää kasa kiviä. Minusta oli myös erittäin huvittavaa, kuinka sitä ihastelee ikivanhoja kiviä :D

Ja tässä sitten ainut mitä on jäljellä (ainakin jos oikei muistan niin) maailman vanhimmasta temppelistä: muutama hassu pylväs. Pylväät kuuluivat Saturnuksen temppelille (kts. wikipedia)

Meillä oli kuitenkin tarkka aikataulu treffata shoppailijat kello x, niin lähdettiin Romanumilta. Meidän oli kuitenkin pakko pistäytyä vieressä "meikäläisen kämpän" eli Palazzo Venezialle. Meidän piti käydä vain kävelemässä sen kautta, mutta sitten nähtiin, että rakennus oli auki... ja että sen sisälle pääsi. Noh, se oli menoa, sillä tottakai meidän oli pakko käydä kurkkaamassa millainen rakennus on sisältä käsin. Ja sitten huomattiin, että rakennuksessa on näköalatasanne... Kuten muistaakseni jossain aiemmassa postauksessa mainitsin, niin rakennuksen katolle olisi myös päässyt käymään pientä maksua vastaan (kuljetus joko kävellen portaita pitkin, ei lainkaan jonoa tai mini hissillä, valtaisa jono) Jätettiin kuitenkin menemättä, sillä aurinko oli alkanut laskea ja meidän tarkoitus oli mennä Villa Borgheseen katsomaan auringonlaskua.

Piazza del Popololle päästyämme lähdettiin käpsimään mäkeä ylös Villa Borgheseen. Piazza del Popolon yläpuolella ja puiston reunalla on näköalatasanne Il Pincio, jolta oli todella kaunis näköala alas Popololle sekä kaupinkiin sen takana. Harmittaa hiukan, että ei aiemmin oltu käyty Villa Borghesessa, sillä puistoalue on valtaisa ja auringon laskiessa ei puistosta enää kauheasti tajunnut mitään :D

Rooma oli siitä hauska, että se ei loista ja hohkaa samalla tavalla pimeässä kuin esim. Lontoo, New York taikkapa vaikka Kroatiassa. Noh, Cavtat Kroatiassa oli niin pieni, että kaikki pääkadun valot näkyivät kauniisti ja Dubrovnikin valot loistivat kaukana horisontissa. Ja noh, New York ja Lontoo onkin neonvalomeri. Roomassa on sellaista vanhaa ja pysähtynyttä tunnelmaa. Katuvalot ovat matalla, eivätkä hohkaa talojen kattojen yli. Ja olihan se erittäin kaunis.

Ja tietysti jäätelöä... Meikäläinen rakastui pistaasijäätelöön tällä kokeilukerralla <3 Meikällähän oli vain kolmea eri jäätelömakua tuossa kipossani :D

Viimeisen illan ravinola oli ehkä hiukan juosten kustu. Alkuperäinen paikka, minne oltiin menossa oli täynnä, koska päästiin liikkeelle vasta niin myöhään. Löydettiin sitten lähistöltä pieni ravintola, jonka tunnelmasta meikäläinen tykkäsi ihan hirmuisesti, vaikkei viinistä tai ruuasta ollut oikeastaan mihinkään... :D

Loppuilta menikin pakkaillessa ja korttia pelatessa, kun ei kukaan jaksanut enää lähteä mihinkään bilettämään :D Seuraavana aamuna astuttiin klo kahdeksalta taxiin ja sateen siivittämänä aloitettiin kotimatka. Juuri, kun oltiin saatu ehkä pieni käsitys kaupungista. Olisi kyllä kieltämättä tehnyt mieli jäädä...