vuosi kaksi-nolla-yksi-yksi tiivistettynä.
Vuodesta 2011..
Mitään sen ihmeellisempää tai merkittävämpää ei 2011 tapahtunut. En kokenut suuria suruja (ehkä silloin kun se jokin suru oli kohdalla, se tuntui vuosisadan suurimmalta). Iloja koin ja niistä yksi ylitse muiden, nimittäin New York!
Olin kesätöissä, lomailin, laskettelin, kuvasin, ratsastin, piirsin, katsoin tuhottoman monta elokuvaa, luin paljon hyviä (sekä huonoja) kirjoja, opiskelin, etsin sitä sisäistä rauhaa. Löysin äänen sisäiselle rauhalleni, pääsin lähemmäs sitä asiaa, minkä kuvittelen koko elämän tarkoitukseksi.
Sain kavereita, tutustuin uusiin ihmisiin. Uusia ystäviä en (ainakaan tältä istumalta) muista saaneeni, tai sitten he ovat jo niin läheisiä, että kuvittelen tunteneeni heidät jo ikuisuuden.
En menettänyt ystääni/ystäviäni, muutamasta vain etäännyin hiukan. Osan kanssa lähennyin paljon. Osa on pysynyt hyvänä ja sellaisena kuin haluan ystävyys suhteemme pysyvänkin.
On ollut draamaa, draamaa, draamaa, usein mikään ei ole koskenut minua, mutta jostain syystä kuulun aina jollaintavalla mukaan, tai olen itse se jyrisyttävä voima, josta kaikki lähtee...
Olen ilahtunut, vihastunut, raivostunut, nuutunut, stressannut (välillä turhaankin), itkenyt, mutta ennen kaikke nauranut, ja vietin (ainakin suurimmilta osin) aivan uskomattoman vuoden aivan tajuttoman ihanien ihmisten kanssa. Ehkä tästä listasta puuttuu jotain, jos nyt ihmiset jaksavat tätä edes lukea (itse en ainakaan vaivautuisi!)
Keväällä minulle lankesi myös vastuullinen tehtävä; musta tuli kummitäti nuorimmalle serkulleni :>
Kesäloma vilisi silmissä, olin töissä pari viikkoa ja vietin jonkin verran aikaa (omasta mielestäni kylläkin liikaa) mökillä latailemassa akkuja, uimassa, syömässä ja kuvaamassa aivan syötävän suloisia (vahinko)kissanpentuja, joista yksikään ei ollut se oikea meille, sillä ne olivat kaikki väärän värisiä..
Kesällä myös pikkuveljeni pääsi ripille, eli tiedossa oli juhlaa
Ja elokuun lopulla koitti se, mitä oltiin odotettu vuoden alusta alkaen, nimittäin kahden viikon reissu New Yorkiin. Koulu jäi viikon siellä olon jälkeen, ja hommat kasaantuivat.. Kursseista suoriuduin kuitenkin ihan mallikkaasti (kiitos varmaankin pitkien lentomatkojen ;D)
..Mutta tämä matka oli ehkä koko vuoden kohokohta!
Vapaudenpatsas sekä Grand Central Station
Toinen, yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista oli tietysti 18 vuotis syntymäpäiväni :)
Kuvasin aika vähän vuonna 2011, mutta erilailla kuin edellisinä vuosina. Kuvasin eri tavalla, omaperäisemmin, taiteellisemmin, persoonallisemmin. Etenkin alkuvuodesta valokuvaukseni oli mitäänsanomatonta, ja kuvasin muutenkin erittäin harvakseltaan, sama linja jatkui ympäri vuoden, mutta pientä piristystä löytyi kesällä ja loppuvuodesta :D
Oltiin sitä vuoden varrella pareissa bileissä, mutta henkilökohtaisesti en pidä biletystä koko elämän suolana. En odota viikon loppumista sen takia, että pääsisin baariin tai bileisiin. Pidän juhlimisesta, ja rakastan juhlimista hyvässä seurassa, ilman mitään järkevää syytäkään. Pidän hyvistä drinkeistä ja kerralla alas juomisesta, juomapeleistä ja nauramisesta. Ryyppäämisestä en pidä.
Juominen on yksi keino "löytää sisäinen rauha", mutta sen vaikutus on niin hetkellinen, ja mahdollisesti unohtunut seuraavaan päivään mennessä, että en pidä sitä "tienäni" (tervetuloa Julian Jediblogiin) :D
Mitään sen erikoisempaa ei vuonna 2011 tapahtunut. Viimeisen illan viimeiset hetket vietin parin kaverin kanssa Senaatintorilla raketteja katsellen, siitä matka jatkui hissun kissun, parin mutkan kautta, kotia kohti. Kotiin saavuin jonkin verran yli 5, mutta tämä ei enää tähän kuulukkaan, se on jo eri vuotta ;)
Mitään sen ihmeellisempää tai merkittävämpää ei 2011 tapahtunut. En kokenut suuria suruja (ehkä silloin kun se jokin suru oli kohdalla, se tuntui vuosisadan suurimmalta). Iloja koin ja niistä yksi ylitse muiden, nimittäin New York!
Foster The People - Call It What You Want
Olin kesätöissä, lomailin, laskettelin, kuvasin, ratsastin, piirsin, katsoin tuhottoman monta elokuvaa, luin paljon hyviä (sekä huonoja) kirjoja, opiskelin, etsin sitä sisäistä rauhaa. Löysin äänen sisäiselle rauhalleni, pääsin lähemmäs sitä asiaa, minkä kuvittelen koko elämän tarkoitukseksi.
Sain kavereita, tutustuin uusiin ihmisiin. Uusia ystäviä en (ainakaan tältä istumalta) muista saaneeni, tai sitten he ovat jo niin läheisiä, että kuvittelen tunteneeni heidät jo ikuisuuden.
En menettänyt ystääni/ystäviäni, muutamasta vain etäännyin hiukan. Osan kanssa lähennyin paljon. Osa on pysynyt hyvänä ja sellaisena kuin haluan ystävyys suhteemme pysyvänkin.
On ollut draamaa, draamaa, draamaa, usein mikään ei ole koskenut minua, mutta jostain syystä kuulun aina jollaintavalla mukaan, tai olen itse se jyrisyttävä voima, josta kaikki lähtee...
Olen ilahtunut, vihastunut, raivostunut, nuutunut, stressannut (välillä turhaankin), itkenyt, mutta ennen kaikke nauranut, ja vietin (ainakin suurimmilta osin) aivan uskomattoman vuoden aivan tajuttoman ihanien ihmisten kanssa. Ehkä tästä listasta puuttuu jotain, jos nyt ihmiset jaksavat tätä edes lukea (itse en ainakaan vaivautuisi!)
 |
| Wanjohen Tanhut Helmikuussa |
 |
| Hiihtoloma Vuokatissa |
 |
| Enrique Iglesias @ Hartwall areena, 7.4 Baby I Like It! |
 |
| Kevät |
 |
| Tein maaiman herkullisimman ja hyvimmän näköisen mustikkapiirakan :3 |
 |
| Ekologian kenttäkurssi Palajärvellä, Toukokuu |
Keväällä minulle lankesi myös vastuullinen tehtävä; musta tuli kummitäti nuorimmalle serkulleni :>
Kesäloma vilisi silmissä, olin töissä pari viikkoa ja vietin jonkin verran aikaa (omasta mielestäni kylläkin liikaa) mökillä latailemassa akkuja, uimassa, syömässä ja kuvaamassa aivan syötävän suloisia (vahinko)kissanpentuja, joista yksikään ei ollut se oikea meille, sillä ne olivat kaikki väärän värisiä..
Kesällä myös pikkuveljeni pääsi ripille, eli tiedossa oli juhlaa
Ja elokuun lopulla koitti se, mitä oltiin odotettu vuoden alusta alkaen, nimittäin kahden viikon reissu New Yorkiin. Koulu jäi viikon siellä olon jälkeen, ja hommat kasaantuivat.. Kursseista suoriuduin kuitenkin ihan mallikkaasti (kiitos varmaankin pitkien lentomatkojen ;D)
..Mutta tämä matka oli ehkä koko vuoden kohokohta!
Vapaudenpatsas sekä Grand Central Station
Toinen, yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista oli tietysti 18 vuotis syntymäpäiväni :)
Kuvasin aika vähän vuonna 2011, mutta erilailla kuin edellisinä vuosina. Kuvasin eri tavalla, omaperäisemmin, taiteellisemmin, persoonallisemmin. Etenkin alkuvuodesta valokuvaukseni oli mitäänsanomatonta, ja kuvasin muutenkin erittäin harvakseltaan, sama linja jatkui ympäri vuoden, mutta pientä piristystä löytyi kesällä ja loppuvuodesta :D
 |
| Koulun Naamiaispäivä Lokakuussa |
Oltiin sitä vuoden varrella pareissa bileissä, mutta henkilökohtaisesti en pidä biletystä koko elämän suolana. En odota viikon loppumista sen takia, että pääsisin baariin tai bileisiin. Pidän juhlimisesta, ja rakastan juhlimista hyvässä seurassa, ilman mitään järkevää syytäkään. Pidän hyvistä drinkeistä ja kerralla alas juomisesta, juomapeleistä ja nauramisesta. Ryyppäämisestä en pidä.
Juominen on yksi keino "löytää sisäinen rauha", mutta sen vaikutus on niin hetkellinen, ja mahdollisesti unohtunut seuraavaan päivään mennessä, että en pidä sitä "tienäni" (tervetuloa Julian Jediblogiin) :D
 |
| 3.11 Iita täytti kuusi vuotta, kohta sitä sanotaan jo vanhaksi, muttei vielä ;) |
 |
| Liikuntakurssi Kisakalliossa Joulukuu |
Mitään sen erikoisempaa ei vuonna 2011 tapahtunut. Viimeisen illan viimeiset hetket vietin parin kaverin kanssa Senaatintorilla raketteja katsellen, siitä matka jatkui hissun kissun, parin mutkan kautta, kotia kohti. Kotiin saavuin jonkin verran yli 5, mutta tämä ei enää tähän kuulukkaan, se on jo eri vuotta ;)
Kommentit
Lähetä kommentti