Cavtat, Kroatia I

Olen muutaman päivän pyöritellyt reissun kuvasaldoa ympäriinsä ja karsinut ja karsinut niitä. Olen jotenkin saanut vähennettyä kuvien määrää... hiukan... Paljon niitä silti jäi: mieletön määrä kuvaa samasta (kauniista) maisemasta ja meikäläisen naamasta ties millä taustalla millionkin. Kuvat tulevat jälleen useammassa osassa. Voisin sanoa, että ainakin kolmessa osassa. Tämä ensimmäinen setti on aika raskas, mutta kamera laukoi menemään niin railakkaasti ensimmäisenä päivänä, ja koska julkaisen kuvat jälleen kerran "päivittäin", niin minkäs tälle teen ;)

Meillä ei ollut järin paljon suunnitelmia reissuamme varten. Tarkoitus oli käydä ainakin kerran Dubrovnikissa ja tsekata Cavtatin oikeastaan ainut nähtävyys - Mausoleum, joka sijaisti niemen nokassa, ylhäällä pienellä "mäennyppylällä". Muutoin meikäläisen suunnitelmissa oli auringon ottaminen ja syöminen. Ja näin jälikäteen voin sanoa, että reissu meni juuri nappiin ja niinkuin pitääkin. Tehtiin kaikki mitä haluttiin ja todellakin maattiin auringossa brunaa ottaen ja syötiin.

Olen pahoillani aina-niin-samanlaisten(-maisema)kuvien suuresta määrästä. Tuolla paikalla oli minuun erikoinen vaikutus: saatoin vain tuijottaa sen kaunista maisemaa ikuisuuksia ja nautiskella. Ja nyt kun en enää saa maisemaa nähdä livenä, käy samoin kuvien kanssa. Joku osa minusta ei vain voi skipata kuvaa, jonka maisema on vain niin ihana - vaikka samanlaisia kuvia olisin jo valittuna kymmenittäin.

10.6.2015 - Bye bye harmaa Suomi, Hello ihana Cavtat.



Lentomme saapui ajallaan, noin seitsemän aikoihin lentokentälle, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Cavtatista. Jännitin sitä, selviääkö matkalaukkuni ehjänä perille (laukkuni oli hiukan vanha ja hiukan epämääräisessä kunnossa) ja onneksi laukkuni saapui jossain vaiheessa pyörimään liukuhihnalle - yhtenä kappaleena. En joutunut siis onneksi keräilemään pikkuhousujani ja bikineitäni liukuhihnalta...



Bussikuljetuksemme hotellillemme ei kestänyt järin kauan ja pian olimmekin jo perillä. Saimme avaimet huoneeseen ja lähdimme äkkiä syömään, sillä päivän ruokailu oli jäänyt aikas vähäiselle. Hotellimme, Hotel Croatia, hallitsee Cavtatin lahden toista niemennokkaa. Se sijaistee mäellä rinteessä. Kerron lisää hotellista hiukan hyöhemmin. Laskeuduimme kuitenkin alas lahdelle ja ihastuimme näkymään jo silloin - vaikka aurinko olikin jo laskeutunut ja pimeys alkoi vallata pientä kylää.

Meidän teki mieli pizzaa, joten suuntasimme "vain johonkin", mistä tai pizzaa. Ihastelimme satamaa pimenevässä illassa ja lopultä päädyimme yhteen monesta rantakadun varrella olevista ravintoloista, aivan jahtien eteen. Oli hauskaa huomata, että rannassa parkissa olevat jahdit tuntuivat kasvavan päivä päivältä.



11.6.2015 - Ensimmäinen aamu ja ensimmäinen palaminen

Herättiin aamulla suhteellisen aikaisin. Kärsittiin varmaan jonkinlaisesta jet lagistä, vaikkei aikaeroa Suomeen ollutkaan kuin tunti :D

Hotellimme on Aurinkomatkojen luokitusta 4+ tähteä, mutta paikallista luokitusta 5 tähteä. Ja sen huomasi. Alla on aamupalamaisemamme:



Kyllä kepasi joka aamu parkkerata näköalapaikalle naukkailemaan runsasta aamupalaa. Ja kun sanon runsas, en liioittele lainkaan. Olemme aiemminkin yöpyneet ihan hyvissä hotelleissa, joiden aamupala on ollut monipuolinen ja täyttävä, mutta kaikki jäävät kakkosiksi tähän verrattuna. Se, mitä kyseiseltä aamupalalta ei saanut, ei voinut syödä aamupalaksi.

Isossa, tilavassa ruokasalissa oli useita pöytiä pullollaan erilaisia ruokia, enkä edes viitsinyt ottaa kaikista pöydistä kuvia. Oli kananmunia niin monessa muodossa kuin mahdollista: keitettynä, paistettuna, kokkelina, juuri sinulle tehtynä ja tuunattuna. Pekonia. Erilaisia kinkkuja ja meetwursteja. Erilaisia juustoja. Salaattipöytä. Hedelmiä sekä kokonaisina, pilkottuna kuin hedelmäsalaatin muodossa. Leipiä. Pannukakkuja. Puuroa. Jugurttia. Ja kaikkea, mitä voit vain kuvitella laittavasi niiden päälle, marjoista ja myslistä pähkinöihin ja hilloihin (ja nutellaan). Ja ties mitä kaikkea muuta. Kokonainen pöytä oli myös kaiken maailman kakuille. En syönyt yhtäkään samanlaista aamupalaa koko reissumme aikana. Enkä ole ihan varma milloin viimeksi (ja milloin taas seuraavan kerran) olen syönyt noin kattavan ja laajan aamupalan.

Myös juomaosasto oli kattava: oli montaa erilaista mehua ja erilainen arsenaali maustettuja ja maustamatonta vettä. Pöytiin istuttuamme tuli tarjoilija kysymään haluammeko teetä vai kahvia ja tarjoili sitä meille.

Tarvitseeko tämän hehkutuksen jälkeen sanoa, että olin erittäin tyytyväinen hotelliimme ja oli todellista luxusta päästä oikeasti laadukkaaseen ja hyvään hotelliin. Sen huomasi oikeastaan kaikesta.  Kun joskus seuraavan kerran lähden Kroatiaan ja Cavtatiin, on minun todennäköisesti pakko majoittua samaan hotelliin. Pidin siitä niin paljon.



Aamupalan jälkeen lähdettiin kiertämään "tiluksiamme". Hotelli siis sijaitsee ylhäisessä yksinäisyydessään nimen nokassa, kallion kielekkeellä, upeassa maisemassa. Kaikessa rauhassa. Hotellilla on kaksi rantaa (sekä myös erillinen nudisti ranta). Toinen rannoista avautui merelle päin. Kalliolle oli rakennettu auringonottotasoja ja rappuset veivät mereen.

Meillä ei valitettavasti (budjettimme rajallisuuden takia) ollut merinäköalahuonetta... mutta seuraavalla kerralla sitten ;)

Hotellilla on myös kaksi uima-allasta. Molemmat ovat merivesialtaita. Sekä altailla, että rannoilla oli kuitenkin vesijohtovesi suihkut. Toisella rannalla ja altaalla oli koko reissumme ajan auringonottotuolit, mutta merelle päin avautuvalle rannalle oli mystisesti ilmestynyt tuoleja vasta viimeisenä kokonaisena päivänämme. Mutta eipäs se kauheasti haitannut.

Sisä altaassa kävimme puhaltamassa tasan kerran. Sisällä olo ei sovi meikäläiselle, mieluummin löllin vedessä auringon alla.

Altaiden yhteydessä oli myös erillinen "parveke" jolla sijaitsi aurinkotuoleja ja jolta avautui upea merinäköala.

Hotellin rannoista toinen sijaitsee lahden puolella ja siltä avautuu ihana näkymä kävelykadulle ja oikeastaan koko muuhun Cavtatiin. Lähetulkoon koko lahti oli "rantaa". Melkein mistä vain pääsi uimaan mereen ja oli jonkinlainen auringonotto tasanne. Ah, mikä ihana paikka. Vaikka rantojen määrä oli suuri ja kattava, viihdyimme kuitenkin hotellimme tiluksilla, koska saimme hotellilta rantapyyhkeet ja noh, näissä maisemissa ei ollut mitään vikaa ;)

Olimme siis heränneet aikas aikaisin aamusta ja lopulta edellä esitetyn kierroksemme jälkeen olimme altaalla jo joskus klo 10 jälkeen. Altaalla uidessa ja naatiskellessa aika vierähtikin hyvin.

Altaalla olon jälkeen haluttiin kuitenkin mennä uimaan sinne mereen. Tuota merta ei vain voi hehkuttaa tarpeeksi. Se on ihan käsittämättömän kirkasta ja väritykseltään mitä upeinta. Kuvat eivät tuo esille tätä todellisuutta. Meri täytyy nähdä livenä. Sitä voi vain ihailla. Koko maisemaa voi vain ihailla. 

Kuten olen aiemmin sanonut, ja kuten varmasti nyt jo ymmärrätte, tuo paikka on vienyt sieluni ja jättänyt sydämeeni lähtemättömän vaikutuksen.

Kutsuttiin tätä tyyppiä "Gordie Shore"ksi. Tyypin ulkonäkö ja koko olemus sopi niin hyvin kyseiseen sarjaan, ettei voitu olla nauramatta. Ihankuin oltaisiin katseltu televisiota. Tyyppi joi rannalla shampanjaa kavereidensa kanssa ja käveli rehvastellen ympäriinsä :D

Sen jälkeen kun oltiin brunan sijaan saatu aikaslailla punaa pintaan (ja meidän aurinkotuolit menivät varjoon, enkä saanut enää otettua sitä punaa pintaan :D) lähdettiin kiertämään lenkkipolkua pitkin hotellimme hallitseman nimen nokka ja ihailemaan sekä edessämme aukenevaa kaupunkimaisemaa, kuin myös merta.

Tuo valkoinen, kupukattoinen rakennus on oikeastaan Cavtatin ainut nähtävyys. Mausoleum. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Ja vaikkei siltä ehkä vaikuta, mutta olimme todella korkealla meren yläpuollella. TOSI MAGEETA! Ja mitkä maisemat!

Niemennokan kiertäminen vei meidät lähelle kalliorantaa (ja nudistirantaa), joten kierrettiin ns. takakautta. Ja jälleen kerran nautittiin maisemista. Vai mitä sanotte?

Tuossa vieressä oli siis myös beach bar, jossa en kyllä kovin usein nähnyt ketään drinksuilla.

Hotellilla oli aamupalapaikan lisäksi kolme muuta ravintolaa. Rannassa, lahden puolella, oli ravintola. Ja kaksi hotellin sisällä. Toinen niistä oli ns. lounasravintola ja sijaitsi altaiden vieressä. Hotellilla oli myös Piano Bar ja Nightclub, mutta emme käyneet kummassakaan. Kävimme syömässä vain kerran ensimmäisena mainitsemassani "rantaravintolassa", josta sai päivisin purtavaa ja juotavaa ja iltaisin päivällisen ja kait siellä olisi iltaisin ollut mahdollista myös bailata. Ainakin yhtenä iltana näimme ravintolan ylätasanteella olevan baarin olevan auki.

Hotellimme oli siis niitä yksilöitä, että halutessaan sitä voisi viettää vaikka koko lomansa hotellin rajojen sisäpuolella.

Usein kävimme kuitenkin syömässä "kaupungilla". Cavtat on pieni, 4000 asukkaan, kylä. Sen pääkatu on ehdottomasti rantakatu, jolle oikeastaan kaikki kaupat, ravintolat ja drinkkipaikat sijoittuvat. Paikassa ei ole yhtäkään yökerhoa tai klubia. Menimme kuitenkin ihailemaan ensimmäistä auringonlaskuamme erääseen rantabaariin.

Ravintoloita oli jonkun verran (varmaankin ainakin kahdeksi viikoksi olisi riittänyt joka illalle uusi ravintola) ja niiden menyt olivat aikalailla samanlaisia, vaikka hienoisa eroja olikin - emme syöneet yhtenäkään iltana samanlaista ruokaa.

Ja näitähän kuvia riittää....

Kala on ehdottomasti Kroatian juttu, jota oli päästävä syömään. Söimme suhteellisen usein kalaa, vaikka pizzaa ja pihvejäkin maistelimme. Ensimmäisenä kokonaisena päivänämme päädyimme maistelemaan mustekalarisottoa - joka oli syntisen hyvää. Voin lämpimästi suositella herkkua kaikille.

Söimme usein kolmen ruokalajin illalliset, mutta välillä tyydyimme vain kahteen ruokalajiin. Essi joi viiniä meikäläistä useammin, sillä en henkilökohtaisesti kauheasti välitä viinistä. Mutta kyllä sitä välillä myös allekirjoittaneen teki mieli valkkaria.

En itse jaksanut kauheasti miettiä erikoisia kalojen nimiä, mistä minulla ei ollut mitään hajua, mitä ne olisivat suomeksi, joten päädyin kysymään tarjoilijalta, mitä kalaruokaa hän suosittelisi. Suosituksena oli Sea Bass, mitä olinkin (onneksi) jo harkunnut. Valittiin siis Essin kanssa molemmat omat Sea Bass (=meriahven) annoksemme. Meikäläiselle katkarapukastikkeella, Essille ilman.

Aterian päätteeksi meille tarjottiin snapsit. Emme ole ihan varmoja mitä tämä oli, mutta jotain sokerista, makeaa (ja hyvää), itsetehtyä likööriä(?). Muistin ottaa kuvan juomasta vasta sitten, kun olin suurimman osan siitä jo hörpännyt.

Sellaiset olivat meidän kaksi ensimmäistä reissupäivää.

Olen todella pahoillani suuresta kuvamäärästä, en vain millään kyennyt hillitsemään itseäni.

Olen kohta jo viikon vain kaivannut takaisin noihin kauniisiin maisemiin. Minua on vituttanut ja vituttanut vieläkin enemmän. Olen kuitenkin yrittänyt olla purkamatta vihaani kovinkaan pahasti kehenkään, mitä nyt veljeni ainakin joutunut kärsimään matkan jälkeisestä ärsyyntymisestäni.

Juhannukseni meni railakkaasti ja vauhdikkaasti mökillä hyvässä seurassa ja hyvin syöden (ja juoden). Ja huonosta säästä ehkä hiukan valitellen. Olen nyt pari päivää ollut jälleen kotona ja kaipasin ehkä jo hiukan puuhaa itselleni. Enkä ole ihan varma kaipailisinko jopa töihin? Takaraivossa ainakin kolkuttaa erittäin pahasti jättisuuri luottokorttilasku (kameran objektiivi) ja muutenkin tämä parin seuraavan kuukauden rahatilanne masentaa ja mietityttää...

Huomenna päivitän teille sitten varmaankin kakkososan kuvia. Huomenna kestitsen sitten jälleen luonani sukulaisia, kun yksi "pohjoisen sukulainen", joka ei ole kämppääni vielä nähnyt tulee äitin ja serkkuni kanssa kylään. Nämä keskitsemiset on kyllä niin mun juttu :) Ihana tehdä jotain pientä purtavaa vieraille (vaikkei mulla siihen varaa olisikaan)

Mutta nyt jätetään meikäläisen kuulumispulinat sikseen.

Ihana Cavtat.

I'll be back.