Cavtat, Kroatia II

Mihinkäs sitä viimepostauksessa jäätiin? Johonkin siihen hehkutukseen, kuinka ihana Cavtat onkaan. Ja eikus vain miljoonaa (samanlaista ja uutta) kuvaa pukkaamaan. Ah ja ih, im in love.

Päätin myös, että reissupostauksia tulee yhteensä neljä, sillä eilinen rysäys oli mielestäni ehkä hiukan raskas, ja voi pojat, miten heviä settiä tästä postauksesta olisi tullut, jos olisin syöttänyt tähän kaksi seuraavaa päivää. Niinpä tänään saatte ihastella kaunista Cavtatia ja huomenna pääsette nauttimaan Dubrovik kuvista. Ja sen jälkeen saan toivottavasti kaikki loput kuvat julkaisua viimeisessä postauksessa.

12.6.2015 - Kun kierrettiin niemennokka (ja oikeastaan koko Cavtat) ympäri

Toisena kokonaisena päivänämme Cavtatissa naatiskeltiin aamusta jälleen ravitseva aamupala silmiähivelevissä maisemissa, jonka jälkeen siirryttiin altaalle ottamaan lisää brunaa jo hiukan palaneeseen pintaan...



Pitkän aikaa löhöiltyämme ja itsemme (jälleen) suunnilleen poltettuamme, päätimme lähteä pienelle kaupunkikierrokselle ja kiertää lahen toinen puoli. Ensimmäisenä iltanamme kävelimme jonkin matkaa nimennokkaa päin, mutta yö ja pimeys toi tutkimusmatkaamme oman vivahteensa. Halusimme kerrankin nähdä koko kaupunkin, lahden ja niemeltä avautuvan näkymän auringonvalossa. Emme siis olleet käyneet kävelyllä pääkadulla päivällä, vaan ainoastaan illalla ja pinenevässä alkuillassa.

Niinpä kipaisimme kaupan kautta ostamaan evästä ja jäätelöä - ja eikun vain menoksi!

En oikeastaan melkein koskaan tajunnut ottaa kuvaa vain Cavtatin ihanista kaduista. Viimeisenä päivänä, kävelyllä käydessä, unohduin vain ihailemaan pieniä sivukujia ja katuja, että kuvaaminen jäi. Mutta ehkä se on ihan hyvä. Kukaan ei sietäisi yhtään tätä enempää kuvamäärää....

Tarvitseeko erilleen mainita, että nuo seitsemän kunaa (1e) maksavat jäätelöt olivat taivaallisen hyviä! <3 Tämä yksilö oli sitruunajäätelöä!

Onko mitään parempaa, kuin nautiskella jäätelöä ja ihailla kristallinkirkasta vettä ja kaunista Cavtatia. Näin äkkiseltään, en oikeastaan keksi mitään.

Cavtatissa oli aika paljon seurallisia ja kilttejä kulkukissoja. Bongattiin niin monet söpöt kisulit, jotka oltaisiin haluttu viedä mukanamme kotiin.

Hotellimme oli sijainniltaan ja sisältä ja maisemiltaan kaunis, mutta ehkä tuohon ulkoasuun olisi voinut hiukan satsata. Aika bunkkerimainen vankilahan se ehkä on... niinkuin varmaankin useat muut useiden satojen vieraiden valtavat hotellit muutoinkin. Ainakin mitä tuolla nyt katseli ja vertaili... :D

Niemennokkaa kiersi ihana lenkkipolku, jolta oli aluksi upeat maisemat kaupungille ja rantakadulle ja lopulta vain merta. Ah, niin ihanaa, sinistä ja kaunista merta. Jos oltaisiin käyty juoksulenkillä, oltaisiin menty juoksemaan juuri tuonne.



Kävelypolku kulki sillointällöin hiukan kuusipuiden varjossa, joten vaikka päivä kuuma ja aurinkoinen olikin, oli matkaajilla hyvä tallustaa. Ja eihän me mitään muuta tehtykään, kuin muutaman metrin välein jääty ihastelemaan maisemia.



Niemen kärjessä oli tälläinen pieni ranta, josta olisi mm. saanut vuokrata kanootin. Me oltiin kuitenkin vain tutkimusmatkalla, joten käytiin tutustumassa rantaan, muttei edes pulahdettu mereen (vaikka sitä olisi ehkä hiukan tehnyt mieli, mutta olisi joutunut märissä bikineissä kävellä loppumatkan... vaikka olisivathan ne biksut kyllä varmasti kuivuneet...)



Matkamme jatkui siis pienen evästauon jälkeen. Emme koskaan käyneet tuolla asuin/hotelli/mikälie alueella, mikä kuvassa näkyy, mutta se kuului myös Cavtatiin, vaikka olikin hiukan kauempana siltä pääkadulta, joka taas oli meidän lähellämme. Olimme myös sitä mieltä että "meidän lahden" näkymä oli paljon kauniimpi ja ihanampi, kuin tämän "toisen puolen" näkymä. Mitä mieltä olette näiden vajaavaisten kuvien jälkeen?



"Rankan" kävelyn jälkeen painuttiin "takarannalle", eli tälle kalliorannalle ottamaan vähän lisää brunaa (koska se kävely nyt oli mukamas niin rankkaa ja tarvittiin vähän lepoa.. ja koska kello ei ollut vielä ihan niin paljon, että sitä viitsisi syömään lähteä). Koska tällä rannalla ei ollut aurinkovarjoja, ei kovinkaan usein oltu täällä muutamaa tuntia pidempää. Essin herkkä irkkuhipiä kun on erittäin paloherkkä ja hän halusikin usein varjon itselleen, siinä missä meikäläinen vain vaihtaa grillattavaa puolta, kun rupeaa kuumottamaan liikaa.



Kun oltiin jonkinaikaa auringossa kärvennetty itseämme (jälleen kerran) oli aika painua suihkun kautta syömään. Oltiin sen verran laiskoja, ettei jaksettu kävellä hotellin rantaravintolaa pidemmälle. Nautimmekin illallisemme katsellen hitaasti iltaan pimenevää kaupunkimaisemaa lahden toiselta reunalta, viiniä siemaillen.

Olimme tilavinamme valkoviinin, mutta vahingossa saimmekin pullollisen punaviiniä. No, eipä se sitten kauheasti haitannut, vaikka kalan kanssa se valkkari olisi sopinut kyllä paremmin. En ole mikään punaviinin ystävä, mutta tätä pystyi ilman irvistelyä juomaan jopa pari lasia. Kolmas lasillinen kyllä teki vähän tiukkaa...

Alkupalaksi syötiin molemmat aivan ihanan herkulliset hummerikeitot.



Pääruokana allekirjoittanut söi frog fishiä, vaikken edes tiennyt mitä se oli. Se, etten tiennyt mitä söin, oli ihan hyvä. Hotellilla sitten guuglailtiin, että mitä sitä tuli tänään pistettyä suuhun, ja selvisi, että frog fish on suomeksi antennikrotti, eikä kyseinen fisu ole siitä kauneimmasta päästä. Ei sillä, niin tuo nimikin antoi vähän ymmärtää. On myös hyvin mahdollista, että kyseinen annos olisi merikrottia, mikä olisi sitten vielä rumempi ilmestys. Googlatkaa vaikka... ;) Mutta hyvältä sammakkofisut kuitenkin maistui, pekoniin käärittynä. Maku oli erittäin mieto, eikä lainkaan sellainen, mitä saattaisi sen näköiseltä kalalta odottaa.

Essi söi kunnon tonnikalafileen, eikä kuulema maistunut lainkaan purkkitonnikalalta. Jos nyt oikein muistan nii sain myös maistaa hänen annostaan, mutten vain millään muista, miltä se maistui. (ja kyllä Essikin sai meikäläisen annoksesta maistiaisen)



Jälkkäriksi meikäläinen tilasti jotain hazelnut chocolate cake tyyppisen, ihan hirmuisen herkullisen kakkusen. En ole varmaankaan koskaan syönyt yhtä hyvää jälkiruokaa! Niin hyvältä se maistui! (ja voin sanoa, että olen aika paljon erilaisia jälkkäreitä maistellut ;D) Myös tarjoilijat kehuivat valintaani ja totesin heidän "thats the best" kommentit todeksi vain nyökyttelemällä päätäni ja suunnilleen nuolemalla lautasen puhtaaksi. "This is so GOOOOOOD"

Essillä oli taas sitruunasorbetti tyylinen jälkkäri, josta hän ei kuitenkaan ollut ihan niin hurmioissaan, kuin minä omasta jälkkäristäni ;)



Mahat täytenä painuttiin nukkumaan. Seuraavan päivän suunnitelmissa oli brunan otto ja dubrovnik. Ja ne näette tekin huomenna!