Amsterdam Traveljournal - Places

AMSTERDAM TRAVEL JOURNAL PRT 3

ps. check out number one and two and three.

Kolmannessa Amsterdamin reissupostauksessa esitellään kaupunkia erilaisten paikkojen kautta, joissa käväistiin. Ja ehkä hiukan esitetään omaa mielipidettä erinäisistä paikoista.

Itse en niinkään näe, että Amsterdam on "nähtävyys" kaupunki, toisin kuin esim. Lontoo tai Rooma, joissa on hirmuisesti kaikkea nähtävää. Amsterdamin idea onkin varmaan kanavissa, coffee shopeissa sekä kannabiksessa ja tulppaaneissa. Ainakin tällainen fiilis jäi itselle, sillä kaikki "nähtävyydet" olivat aikas mitäänsanomattomia.

Jotta edelleen muistaisitte, olen siitä huolimatta aivan rakastunut kaupunkiin. Rakastunut juuri niihin kanaviin, kaupungin mukavan pieneen kokoon ja yleisfiilikseen. Ja onhan ne tulppaanit kieltämättä todella kauniita ;)

Dam-aukio oli kyllä niin mitäänsanomaton esimerkiksi kaikkiin Rooman aukioihin verrattuna. Tietystihän aukiolla näki jos jonkinmoista kulkijaa ja se oli erittäin keskeisellä paikalla keskellä kaupunkia. Sen vieressä oli kahvilaa ja kuppilaa, kauppaa ja kauppakeskusta, madame tussauds ja en edes tiedä mitä muuta...

Royal Palace Amsterdam, Dam aukiolla oleva, entinen parlamenttitalo joka on nykyisinkin kai jollaintavalla hallinnollisessa/tms kaytössä...

Ja Nationaal Monument on sitten taas tällainen perus tolppa. Näitä oli myös Roomassa hirmuinen määrä (suihkulähteiden lisäksi). Eikä tässäkään tolpassa ollut mitään sen erikoisempaa ;)

Mielestäni kuvien uskottavuus ja traagisuus hiukan kärsi heebon pään päällä istuvan pulun takia...

Dam aukiolta hiukan länteen lähdettäessä saapuu MAGNA PLAZAlle, jonka kuvittelin olevan hienompi ja isompi kauppakeskus, mutta lopulta se oli kyllä iso ja hieno, mutta siellä oli aika vähän kauppoja, joista kaikki oliva eliittipaikkoja hirmuisineen hintalappuineen, jotka eivät ihan sopineet meikäläisen kukkarolle... 

Magna Plazan yläkerrassa olevan vessan ikkunasta oli kuitenkin tosi siistit näköalat. Ihankuin sitä näistä kuvista tajuaisi, etenkin kun heijastuksessa näkyy eniten meikäläinen vain...

Viimekertaisessa postauksessa mainitsin miljoonaan otteeseen kanavan nimeltä Singel. Tällä kanavalla sijaitsi kaikkea kivaa. Kauniita taloja ja ihanaa Amsterdamin fiilistä, kuin myös Singel 7, joka kantaa maailman kapeimman talon nimeä. Kyllä. Se on tuo kuvassa keskimmäinen musta ovi. Ja se on tosissaan leveydeltään metrin (faktatietoako? EI!) Talo ei kuitenkaan oikeasti ole noin kapea, vaan tuo on vain ns. eteinen (tai joku vastaava oviaukko) ja talo levenee takaosastaan.

Joten ei, emme nähneet maailman kapeinta taloa, vaan maailman kapeimman oviaukon.

Käytiin kaiken kanavien kiertelyn lisäksi Canal Cruisella (mites tämä nyt sanotaan suomeksi, kanava ajelulla, kanava risteily?) maitselemassa viinejä ja paikallisia juustoja. Lisää viineistä ja juustoista kerron varmaankin "Food" postauksessa, mutta itse cruise oli todella mukava kokemus, mutta suosittelen kyllä sen tekemistä ehkäpä mieluummin päiväsaikaan, sillä eihän niistä kanavista oikein nää mitään illan pimetessä, sillä niitä ei ole valaistu mitenkään erityisesti (eli ei oikein lainkaan) mitä nyt muutamassa sillankaaressa on valot.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy iltavalaistuksessa kovinkin komea Centraal Station, joka on aika näyttävä paikka myös ihan päivällä.


Tässä on kopio laivasta AMSTERDAM, joka kuulema kuljetti kaiken maailman rikkauksia maailmalta Hollantiin ja jonka ansiosta Hollannista tuli yksi maailman rikkaimmista maista. (Siitä en tiedä mitään, millä top listan sijalla maa on tällähetkellä). Noiden kahden merenukon välissä oleva tila oli kuulema kokonaan kapteenin käytössä, ja laivalla muutoin työskennelleet 200 merimiestä olivat sitten majoitettu himppaverran huonommin... ;)



Muutama kuva lisää Dam aukiolta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy hevosvaunut (joita ei muuten kauheasti näy katukuvassa, mutta muutama kyllä. Ja 200% enemmän kuin Suomessa) sekä Dam aukion reunalla oleva Madame Tussauds vahakabinetti, jonne meillä ei ollut kiinnostusta mennä - ollaanhan me käyty vahakabinetissa sekä Lontoossa, että New Yorkissa.



Muutoin Dam aukiolla oli sitten nähtävänä vain performanssiesiintyjiä, hodarikärryjä sekä puluja. Muchos puluja. :D


Sen aina vaan uudestaan ja uudestaan esiin nousevan Singel ja aina vain uudestaan ja uudestaan mainuttu Bloemenmarkt oli hauska paikka. Koju kojulta tulppaaneita, siemeniä, sipuleita ja muita kukkia. Meillä kävi ehkä pieni sekoaminen tulppaanisipuleiden suhteen ja molemmat hamstrattiin mukaan 20 sipulia. Annoin viisi mummolle kiitokseksi kissan hoidosta, viisi Essille ihan muuten vain ja kymmenen istutin oman ikkunan eteen. Saa nähdä nousevatko ne koskaan esiin :D Olen niin hyvä näissä kasvihommissa...



Kukkakojulta suunnattiin sitten Begijnhof ja katsomaan Amsterdamin vanhin talo Het Houten Huisje. Talo on kait viimeisiä rakennettuja puutaloja ja vuodelta x ja y. Eihän itse talossa tai koko alueessa mitään erikoista ollut, mutta tulipa sieläkin käännyttyä. Ja olihan koko pikku sisäpiha aika sympaattinen. Opaskirjan mukaan sielä asuu vain yksinäisiä naishenkilöitä... Missä Suomessa olisi tuollainen yksinäisten naisten kommuuni?


Ja tässä se vanhin talo: HET HOUTEN HUISJE


Kuten aiemmassakin postauksessa olen maininnut, piti meidän mennä käymään WESTEKERKin näköälatasanteella ottamassa parit photot ympärille levittäytyvässä kaupungissa, mutta meitä ei kauheasti kiinnostanut osallistua minkäänlaiseen opastettuun kierrokseen kirkossa, joten skippasimme koko homman ja lähdettiin yksille. Kirkko oli ulkoa ihan kivan näköinen ja sisälle ei päästy, kun se oli juuri mennyt kiinni #aikataulukuseeainavälillä :D



Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisempänä pitää ehdottomasti mainita PUNAISTEN LYHTYJEN ALUE. On se vain niin esineellistävää ja jotenkin surullista nähdä naiset istumassa tai keimailemassa ikkunan ääressä pikku kopperossa ja miehen astuessa sisään koppiin, vedettiin verhot vain eteen ja ruvettiin hommiin. Minua itseäni olisi kiinnostanut kauheasti jutella kysesille naisille ja tiedustella, kuinka he ovat päätyneet kyseisen ammatin pariin ja millaisia elämäntarinoita heillä on. Sillä en henkilökohtaisesti usko, että kukaan pikkutyttö on koskaan sanonut haluavansa olla isona prostitoitu...

Jotenkin koko homma sai minut ällöttymään ja säälimään naisia ja samalla oloni jotenkin todella likaiseksi. Ja kuitenkin kiitolliseksi siitä, että olen itse toimintaterapiaa opiskeleva suomalainen, jolla on ihan vakituinen ja säädyllinen työ, joka ei sisällä itseni myymistä. Okei, menee oudoksi tämä selitys.

Mutta kait se nyt parempi on näin sallittuna ja verotettuna (ja osa naisista kuuluu kait jopa jonkinsortin ammattiliittoon), kuin pimeänä ja syrjäkujilla jonkun välittäjän toimesta tapahtuvana kauppana... En tiedä en. Kolikolla on kaksi puolta.

Punaisten lyhtyjen alueella kamera kannattaa pitää poissa ja meikäläisellä ei oikein muuta kuvaa alueesta ole kuin tämä allaoleva.

Ps. ei nähty lainkaan miesprostitoituja...



Sen erikoisemmissa paikoissa ei ehditty Keukenhofin lisäksi käydä reissumme aikana, vaikka mitä kivaa nähtäväähän kaupungissa tietysti olisi ollut. Ja olisi muutenkin ollut mukava lähteä johonkin kaukaisempaan pikkukylään esimerkiksi katselemaan tuulimyllyjä... Mutta silloin olisi pitänyt olla käytössä viikko aikaa!