P*ska juttu.

Paska juttu oli se juttu mitä kävi tossa ihan äsken. Muutoin tämä postaus on täynnä vain tosi hyviä juttuja... Mistäs aloittaisin? Hyvistä tietenkin!


Ostin tuossa viime viikolla (perjantaina tarkalleen ottaen) uudet juoksukengät.
Ei sillä, että mun vanhoissa ihanuus rakkaus pakkauksissa (nike flyknit one) olisi mitään vikaa ollut, halusin niiden rinnalle vain toiset, tukevammat ja paksumpipohjaiset kengät - jotta jalat saisivat vaihtelua, kun välillä olisi lenkillä jalassa muutkin kun nuo aivan ihanat "kuin juoksisit ilman kenkiä"-popot. 
Talsin siis intersportiin kengänostofiiliksillä, ihan sama mitä kengät tulisi maksamaan, mutta haluan sellaiset mukaan nyt heti. 
Fakta numero yksi: laatu maksaa.
Fakta numero kaksi: Haluan laadukkaat ja hyvät kengät.
Fakta numero kolme: kuitenkin mahdollisimman edullisesti. 
Siinä missä juoksussa ei pukeutumisessa muuten ole väliä, ovat hyvät kengät ehdoton yes yes - muutoin menevät jalat pian paskaksi.

Intersportissa oli jonkinverran pikku alennuksia. Alkuperäinen ideani oli napata mukaani Asicsen Geeli kengät ja kiitää töihin, mutta kierrellessäni ja kaarrellessani päädyin jotenkin adidaksen hyllylle. Paikalla oli myös joku adidaksen edustaja, joka sitten esitteli heidän kenkiä ja pian pähkäilinkin kahden Adidaksen Boost ominaisuudella varustetun kengän välillä. Toinen kalliimpi ja "teknisempi" ja toinen sitten parikymppiä halvempi "perusmalliston alla kulkeva", ei kuitenkaan yhtään edellämainittua huonompi yksilö. Jonkun heinon vuoden kenkä tittelin se oli myös saanut. Päädyin tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Adidas Supernova Glide!

Vaikka olen muutoin todella pihi rahojeni kanssa, mutta jostain syystä juoksukenkien ostamisessa kaikki menee meikäläisellä yli hilseen. Ei tunnu niin pahalta nyt maksaa 140 kengistä. Ei lainkaan. "Koska ne ovat hyvät" (Ei sen puoleen, ne mun Nikethän maksoivat uutukaisina sen 170, vaikkakin käytin siihen mukavan -25% alennuskupongin) Näihin Adidaksiin käytin Intersportin lahjakottini ja muutoinkin niissä oli jo pieni ale, joten loppuhinnaksi jäikin sitten vain vähän päälle seitsemänkymppiä.

No mutta johan on turinaa. Long sroty short: ostin kalliit ja uudet ja ihanat kengät ja ne ovat täydelliset.

----

Tähän väliin tämä paska uutinen. Kävin tänään (vihdoin) sitten juoksulenkillä. Kävelyllä nuo kaunokaiset ovat olleet jo meikäläisen kanssa. Juostessa popot olivat täydelliset jalassa! Päätin pitkästä aikaa mennä lyhyen lenkin vähän kovempaa. Noh, juoksu ei sujunut mitenkään järin hyvin, mutta puolen välin jälkeen rupesi liha liikkumaan paremmin ja juoksukin lähti rullaaman huomattavasti paremmin. Vaikken sitä itse tajunnutkaan, menin huomattavasti kovempaa kuin tavallisesti (vaikka sehän koko lenkin tarkoitus olikin). Siinä kolmen kilometrin kohdalla alkoi kuitenkin pistää kylkeen niin pirusti, ettei mitään rajaa. Kipu tuntui kylkiluiden välissä, joten oma arvaukseni olisi, että jommat kummat, ulommat tai sisemmät, kylkiluiden väliset, aktiiviseen hengitykseen käytettävät lihakset vetivät herneen nenään "jostakin". Ja tämä "jokin" oli se, että juoksin niin pirun kovaa ja oikeasti jouduin hengittämään aika raskaasti. Harmittaa, sillä heti sen jälkeen kun rupeaa juoksun osalta skulaamaan, eikä hengitys muutoin tuntunut pahalta, alkoi kylkeä kiristää. Helläsin heti tahtia ja hengittelin rauhassa, mutta sekään ei auttanut, joten minun piti ensimmäistä kertaa koko "juoksu urani" historiassa siirtyä kävelemään ja sen jälkeen pysähtyä hengittämään! Lähdin tämän pysähdyksen jälkeen taas kevyesti hölkkäämään. Hölkkäilin pikkumatkan, mutta kipu yltyi taas, joten oli pakko lopettaa koko suoritus siihen, kun matkaa kotiin oli enää niinkin lyhyt matka kuin 500 m.
Ärsyttävää, kun muutoin niin hyvä lenkki uusien kenkien kanssa kääntyi kamalaksi epäonnistumiseksi.

Oli kuitenkin pakko lopettaa, sillä kipu kyljen lihaksissa oli niin kova, etten pystynyt kunnolla hengittämään.
Otan kuitenkin torstaina töiden jälkeen revansin tuon saman matkan kanssa. Eikä silloinkaan turhia löysäillä, oksat pois ja sitä rataa. Katsotaan tulenko enää elossa kotiin.
(Mutta auttamaton fakta taitaa olla se, että meikäläinen on tuollainen pidempien matkojen kestävyysjuoksija, kun taas tuollaisten lyhyempien matkojen pika spurttaaja.. Mutta siinä ei ole mitään pahaa, sillä nautin pitkien matkojen juoksemisesta.)

----

Toinen iloinen uutinen. En tiedä kuinka moni muistaa vuodatukseni joskus kauan (varmaan ainakin puolitoista vuotta) sitten, kun stereoni menivät rikki.  Tänään sitten kävin ostamassa itselleni uuden ja tyylikkään, valkoisen Pioneerin hifi-yhdistelmän (heh, kuulostaa niin hauskalta, oikeasti kutsuisin niitä vain stereoiksi) Nyt musiikki raikaa muustakin kuin puhelimesta! Hintaa koko reissulle tuli päälle parisataa euroa, kun nappasin mukaan vielä aux piuhan, jotta voin yhdistää samsungin tuohon peliin!

Nyt olen siis huomattavasti iloisempi, mutta köyhempi.
Enää olisi ostoslistalla se MacBook Air... Milloinkohan saan sen hommattua?!


Ainiin, ja lisäyksenä vielä: Mulla on jo pari uutta työtä tehtynä Artsy Apriliin! Huomenna varmaan palaillaan kuvioihin niiden kanssa! Lähdenkin tässä väsäämään toista huomiseen postauksen toivottavasti tiensä löytävää töherrystä!

Kommentit