Thailand (part 3)

Oltiin tuossa vähän aikaa sitten pikkuserkkuni ja veljeni kanssa elokuvissa. Heti kun kotiuduin, nappasin koneen käteen ja eristäydyin huoneeseeni, kun piti päästä tätä postausta väsäämään. Tänään suunnataan siis meidän virtuaalisella thaimaan matkalla viidakkoon - ja rannalle (tietysti)

Tänään pääsee julkaisuun ehkä kahden meikäläisen lempipäivän kuvat... Mutta johko jo siirryttäisiin itse asiaan? Kerkeäähän sitä höpäjää sitten kuvien lomassakin?

Ennen kuin pistetään homma käytiin, käykää kuitenkin tsekkaamassa reissukuvista part 1 & part 2 (jollette ole sitä jo tehneet)
ps. jos ette pitäneet part 2 kuvista, kannattaa tämän postauksen toisen päivän (eli 5.1) kuvat skipata.

THAILAND KRABI AO NANG - 4.1. - PÄIVÄ VIIDAKOSSA

Varattiin edellisenä päivänä tämä retki, kun Finnmatkojen opas oli hotellillamme. Tämä olikin ainut "maksullinen" reissu mikä tehtiin. Tai sellainen reissu, mitä ei toteutettu itse.

Kyyti tuli hakemaan meidät klo 9.15 hotellilta, napattiin mukaan myös muutama muu matkalainen ja sitten lähdettiin matkaan. Pikkubussi kuljetti meidät n. 40 minuutin matkan päähän erääseen luonnonpuistoon. Koko matkan kuski popitti täysiä jotain erittäin epämääräistä thaikkupoppia ja pyöritti omassa pikku telkkari dvd soittimessaan musavideota, jossa vähäpukeiset naiset heiluvat lavalla :D Ei voitu essin kanssa kuin naureskella. Kun meidän paikallisopas sitten hyppäsi jossain vaiheessa taas mukaan kyytiin, kuski sammutti äkkiä epämääräiset musiikkinsa ja matka jatkui hiljaisuudessa. Pääteltiin essin kanssa, että meidän opas taisi olla aika kalkkis ja varmasti oli kieltänyt kuskia soittamasta sellaista musiikkia..

No, mutta kuitenkin: aluksi pysähdyttiin luonnonpuistoon, jossa opas vei meidät upealle vesiputoukselle, joka sijaitsi keskellä viidakkoa. Vesiputouksessa oli "kaksi tasoa". Toinen oli alempana ja sinne oli helppo kulkea, vesi oli siinä kuitenkin vain n. polveen asti ylettyvää, eikä siinä pystynyt uida. Opas sanoi, että jatkamme matkaa ylemmäs, putouksen "ensimmäiselle altaalle", joka oli isompi. Matka ylös oli kuitenkin todella hankala. Jouduttiin kiivetä vaikeakulkuista polkua, joka oli osittain kalliota, kiipesimme ylös liaaneja tukena käyttäen ja mietittiin kuinka päästään koskaan elossa takaisin alas.. :D

lol

meikäläien tunsi olonsa aina niin kalpeaksi noiden super ruskettuineiden ruotsalaisten rinnalla :(

Viidakko <3

Ylhäällä vesiputous oli kuitenkin todella upea (vaikkakin huikan pienempi) ja siellä pystyi ihan uimaan! Ja maisemat alas olivat aika upeat! Päästiin kaikki elossa takaisin alas myös.

Alas päästyämme matkamme jatkui pikkubussilla norsusafarille, mikä oli koko päivän kohokohta! Ja norsut olivat upeita! Ne olivat todella kilttejä, rauhallisia ja lempeitä otuksia. Kuskasivat meitä turvallisesti noin 40 minuutin retken viidakossa. Osan matkasta kuljimme jokea pitkin. Meikäläinen vain virnuili. Norsuratsastus oli vain niin upea ja ihana kokemus!

Saatiin evääksi tuollaiset ananaspalat :)

Norsuparkki

Lets ride!

Nuo norsujen hännän ali menevät narut vain näyttivät todella epämukavilta. Aluksi me oltiin viimeinen norsu, joten tässä on jonkin verran näitä norsun peppu kuvia :D

Välillä norsut vain pysähtyivät ja alkoivat syödä :D

Sitten me ja yksi toinen norsu vain pysähdyttiin erääseen mutkaan ja kuski hyppäsi alas norsun selästä ja elehti voivansa ottaa meistä kuvat. Kuskit eivät puhuneet melkein ollenkaan englantia, mutta tyyppi taisi aiemminkin olla ottanut kuvia, kun hän onnistui jopa näin hyvin:

Siellä se meijän kaverinorsu ja kuvaaja :D

Muut kaksi norsua odottelivat meitä vähän matkan päässä. Kait heilläkin oli ollut joku kuvaussessio.

Sitten meistä tuli johtaja norsu!

Sinne me mennään!

Norsujen selässä viidakossa ratsastaminen oli aivan upeaa!

Meidän norsun ajaja osoitti meille myös kolme käärmettä, jotka nukkuivat joen yllä olevissa puissa. Tässä yksi niistä.
Meikäläinen oli ihan kikseissä nähdessäni villieläimiä :D

'

Kun palattiin takaisin norsujen leiriin, saatiin antaa niille banaania palkaksi. Norsut odottivat banaaneja ihan innolla!

 

On ne vain upeita! Nahka on myös todella karhea ja kova ja paksu!

Tämä on meikäläisestä vain niin ihana kuva <3

BANAANIA! :)))

Tuo keskimmäinen oli siis meidän uljas (ja söpö) ratsumme! <3

Joku oli vähän iloinen :)

Norsuleiristä lähdettiin sitten takaisin kansallispuistoon, jossa meille oli tarjolla pieni lounas.

Ja meikäläinen löysi Iipun korvikkeen. Aivan ihanan ja todella kiltin koiran <3

5.1. - PHRA NANG BEACH, ELI KUN KÄYTIIN PENISLUOLASSA

Kyllä, luitte oikein: Tänä päivänä suunnattiin Phra Nang Beachilla ja todellakin käytiin penisluolassa. Kuvatkin on todisteena. Tämä on siis se päivä, jonka ne, jotka eivät Thaimaakuvien part kakkosesta pitäneet, niin voivat skipata. Tässä osassa on nimittäin taas niitä rantaselfieitä. (Kuvien katselun jatkaminen omalla vastuulla)

Phra Nang Beach on jonkun lehden (en nyt muista nimeä) mukaan yksi maailman kauneimmista rannoista. Epäiltiin essin kanssa, että se oli listalla penisluolan ansiosta. Toinen veikkauksemme kuitenkin oli, että se on maailman toisiksi kaunein ranta juuri penisluolan takia.. Ei siis kaunein :D

Hypättiin siis taas pitkähäntäveneen kyytiin. Matka oli muutaman minuutin pidempi kuin matka edelliselle rannallemme, eli Railay Beachille. Tämäkin matka, edestakas, maksoi 200 bathia ja järjestelyt kyytien suhteen olivat samanlaiset kuin Railaylle.

Koska  sapuessamme oli laskuvesi, pystyi tuolle kalliolle uida ja siellä oli matalaa vettä ja pieni luola, jonne pääsi kurkkaamaan.

Phra Nang Beachilla ei ole mitään kauppaa tms, vaan ruokaa saa ostettua muutamasta rannalle ankkuroidusta ruokaveneestä.

Ranta oli suhteellisen pitkä ja kaareva.

Rannan toisessa päässä (siellä missä penisluolakin) oli kalliot, joiden varjossa herkkänahkaisimmat lepäilivät.

Aika bueno, sanoo meikä (y)

JA TÄSSÄ SE NYT ON #CaveFullOfDicks

Ei oltu ihan varmoja, miksi täällä oli tällainen, mutta pääteltiin erään infolappusen perusteella, että paikalliset uskoivat luolissa elävän jonkun entisajan prinsessan haamu, ja kalaan lähtevät kalastajat pyysivät näin omaperäisellä tavalla prinsessan hengeltä kalaonnea.. tai jotain.. Jollaintapaa se myös liittyi hedelmällisyyteen - mutta ei noista thaikuista nyt ota ihan selvää..

Meikäläinen lähti myös seikkailemaan kallionviertä pitkin vedessä, sillä näin, että muutama muukin turisti käveli erään kulman taakse. Siinä sitä sitten mentiin, kädet ja kamera ylhäällä, kuvia napsien, veden yltäessä välillä kaulaan saakka.

Kamera ei kastunut ;)

Ja kulman takaa löytyi upea "luola".

ja paljon pikkukaloja!

Essi ei jostain syystä sitten seurannutkaan meikäläistä (raukka oli joutunut johonki todella syvään paikkaan, eikä ollut sitten viitsinyt tulla, sillä hänelläkin oli puhelin mukana) joten palasin sitten takaisin rannalle

Brunaa pintaan !

Hehee, salakuvailin muita ihmisiä :D Tuolla Phra Nangilla oli myös paljon porukkaa!

Käytiin hakemassa ruokaveneestä hiukan evästä. Nuudelia (kanalla) ja banaani smoothie! Jälkkäriksi haettiin sitten toiset smoothiet ja pannukakut

Ja sitten lisää rantahylje kuvia...

Ja se pakollinen siltakuva (jotka onnistui muuten tosi huonosti täällä Phra Nangilla, sillä en jaksanut järin paljoa panostaa)

Sitten oli hiekkainen selkä ja tukka täynnä hiekanmuruja :D

Tuollapäässä rantaa pääsi kahlailemaan ja uimaan myös kallionreunaa pitkin

Kuvien ottamisen jälkeen lähdettiin aiemmin kuvassa näkyneeseen toiseen päähän ja tutustumaan veden kallioon muodostamiin luoliin ja löydettiinkin kaikkea todella hienoa. Siinä uidessa myös iskin sen varpaani erittäin tervään kiveen, niin, että siihen pottuvarpaan reunaan tuli haava. Meikäläisen reaktio yllättävään iskuun uidessa oli abaut tälläinen "ai perkele, essi, mä löin varpaani.. lol" siinä uidessa alkoi varvas tuntua kuitenkin oudolta ja rupesin epäilemään, että siihen oli tullut haava. Kun päästiin sitten erään luolan suulle ja matalampaan veteen niin tsekkasin varpaani, ja toden totta: haavahan siinä oli. Haavalle teki kuitenin varmasti vain hyvää lillua aluksi ainakin parikymmentä minuuttia suolavedessä. 

Kun palattiin takaisin rannalle, päätettiin heti lähetä takaisin hotellille. Että saataisiin meikäläisen varvas puhtaaksi ja muutenkin kello rupesi olemaan jo neljä. Takaisin tultuamme, en aluksi meinannut edes desifioida varvasta, mutta essi ja äiti painostivat, joten desifioin haavan, laitoin siihen aloe vera geeliä ja vielä laastarin päälle illaksi. 

Sitten lähdettiin käymään rannalla (kuten meillä joka ilta oli tapana) ja mentiin syömään. Ja meikäläinen naureskeli laastarille, joka vilkkui vähän väliä näköpiirissäni (fläbärit jalassa kun sielä käveli)

Takaisin hotellille tultiin (erään thaimaassa ties kuinka kauan aikaa viettäneen suomalaisen suositteleman) pienen take-away-drinkki paikan kautta. Mentiin sitten hetkeksi köllimään jo kiinni menneelle altaalle. Siinä oikeassa jalassa se laasarikin on. Yöksi repäisin laastarin irti ja muutenkaan en enää jaksanut haavan päälle laastari laittaa, sillä se oli aika hyvin parantunut jo yön aikana.

Sellaisia kuvia tällä kertaa, kun enää alle viikko matkaa oli jäljellä. 

Aika kului kuin siivillä, mutta onneksi lähtö tuntui vielä tässä vaiheessa kaukaiselta!