"V*ttu tää viikko menee hyvin"

Otsikon lause oli se, mitä möläytin suustani tänään. Oikeastaan ihan äsken. Ja heti sen jälkeen sain kipinää kirjoittamiseen. Tämä viikko rullaa nimittäin jotenkin erityisen mallikkaasti. Epäilyttävääkö? Todellakin.

 

Usein tuntuu, että sitä rämpii milloin missäkin epämääräisessä suossa, kaulaansa myöten kusessa.

Tällä hetkellä, ulkona sillointällöin pilvisestä säästä huolimatta, elämä näyttää vihreää valoa ja noh, pysyn kerrankin niillä pitkospuilla ja jalassa on kumpparit niin, että kengätkään eivät ole siellä suolla edes kastuneet. Eikun häh, mistä näitä vertauskuvia aina satelee?

Eilen oli viimeinen Innovaatioprojektin teoriatunti, päästiin suhteellisen aikaisin kotiin ja kävin koulukaverini kanssa lounastamassa kiinalaisessa buffassa "näin synttäreideni kunniaksi". Oli pelkkää hyvää tuuria, että saatiin aamulla extemporee sovittua jo pitkään suunnitteilla ollut ruokailu. Ja oli ihana päästä pitkästä aikaa istumaan rauhassa alas typyn kanssa (meidän tämänhetkisen kurssin luonne on sellainen, että ollaan nyt koulukavereideni kanssa nähty vain noin pari tuntia viikossa luentosalissa, jonka jälkeen ollaan jakauduttu pienryhmiin. Ja loppuviikko ollaan sitten työstetty projektejamme, joissa ollaan kaikki tietysti eri ryhmissä), juoruta ja vaihtaa kuulumisia näin "off duty", koulussa kun sitä on ihan erilainen meininki kun ympärillä on niin paljon kaikkea hälinää ja muita ihmisiä. Ja syötyä tuli taas sellainen buffetmäärä. Ahh, ihanaa ja niin hyvää.

Tänään sain nukkua. Kävin salilla ja tuli aikamoinen pro fiilis, kun joku ihan hukassa ollut nainen tuli kysymään meikäläiseltä neuvoa - vaikka olen kaikkea muuta kuin mikään pro. Hirmuinen egoboost siinä tietysti tuli ;)
Toivottavasti illan ratsastustuntikin vaikka menisi hyvin... Toivossa on hyvä elää!

Lisäksi saatiin vaatimattomasti ja oikeastaan millääntavoin ponnistelematta opinnäytetyöparini kanssa sovittua meille opinnäytetyöaihe. Tai noh, long story short: otettiin eilen yhteyttä meidän opinnäytetyöaihelistalta erääseen yhteistyötahoon ja sieltä tuli innostunut vastaus. Aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta, saataisiin aika vapaat kädet ja kuulema toimintaterapian näkökulmaa on kaivattu kyseiseen projektiin, joten olisimme odotettu lisä tiimiin! Tyyppi, johon otimme yhteyttä oli jo innokkaana koordinoimassa meille tapaamista aiheen suunnittelumerkeissä itse yhteistyöpaikkaan sekä suunnittelemassa muiden projektissa mukana olevien opiskelijoiden kanssa yhteistä tapaamista. Hänen viestistään tuli todella hyvä mieli. Muutoinkin ollaan oppariparini kanssa kuin pulla päähän lyötyjä: ensinnäkin ollaan aivan edellä aikatauluista a) meillä on jo pari, eli toisemme b) olemme ottaneet yhteyttä mahdollisen aiheen tiimoilta yhteistyötahoon ja nyt meillä perjaatteessa on aiheen idea c) olemme lähestulkoon sopineet tapaamisen, jossa keskutellaan tarkemmasta aiheen rajauksesta ja minkä tyylisestä opinnäytetyöstä yhteistyötaho hyötyisi.
Niin ja meidän opparin suunnittelukurssi ei ole vielä edes alkanut. Ollaan siis reippaasti edellä aikataulua, että oksat pois - ei yhtään meidän tapaista! Jotenkin tämä opparihomma on mennyt tähän asti niin mutkattomasti. Ensimmäiset ärräpäät lentelevät sitten varmaan kun tuo suunnittelukurssi alkaa...

Ja ilo se on pienikin ilo: soitin tänään kampaajalle tiedustellen aikoja huomiselle. Ja aikoja oli tasan yksi - ja vielä meikäläiselle täydellisesti sopiva ajankohta! Ny saadaan fleda taas kuosiin! Onhan siitä viime leikkauskerrasta jo yli kuukausi! ;)

Meidän innovaatioprojektikin on nyt niin hyvässä vaiheessa, ettei meillä ole oikeastana mitään muuta tekemistä, kun odottaa torstain "julkistustilaisuutta" eli kaikkien kurssille osallistuvien opiskelijoiden projektien "messutapahtumaa", jossa kaikki projektit esitellään yleisölle (muut oppilaat ja opettajat) ja kutsuvieraille. Se, että projektimme on valmis (ja btw meillä on aivan mahtava video!) tarkoittaa sitä, ettei minulla ole mitään kouluhommia nyt kahteen päivään - mitä nyt näitä opparijuttuja järjestellään.

Tätä viikkoa on nyt kulunut kaksi päivää ja hyvin pyyhkii. (Tai sitten sitä on vaan niin iloinen niin pienistä asioista)

Loppuviikosta on suunnitteilla mm. salilla käyntiä, juoksulenkkiä, kauppareissua, Innovaatiokurssin päätös: eli se messutilaisuus ja perjantaina arviointitapaaminen opettajien kanssa. Ja noh, töitä, töitä, töitä. Mutta huomenna telkkarista tulee meikälisen guilty pleasure, eli Suomen Ex on the Beach ja perjantaina Vain Elämää (joka meikäläinen tsiiguilee jälkikäteen sitten launataina)



Että sellainen syyskuun lopetus! Pakko kai sitä myöntää, että syksy on saapunut. Pitäisi varmaan joku päivä heittää kesätakit ja fläbärit kaappiin...