Totuus siitä, etten ymmärrä naisia

Totuus naisista on varmaankin se, että totuutta naisista ei ole. Olemme kaikki (onneksi) erilaisia ja omalaatuisia tyyppejä - toiset enemmän, toiset vähemmän - emmekä mitään samasta muotista veistettyjä barbeja, jotka näyttävät, kuulostavat ja ovat samanalaisia.

Toinen totuus, jonka voin meistä naisista kertoa on se, että en ymmärrä naisia lainkaan. En sitten yhtään.


Olimme parin kaverini kanssa laivalla viikonloppuna ja reissun aikana tajusin jälleen, kuinka epänaismainen nainen olen, vaikka toisaalta olen taas erittäin naisellinen naikkonen. Kummallista. Eilen sitten palasin kotiin. Väsyneenä ja nuutuneena. Liian vähän nukkuneena. Vietinkin kyseisen maanantaini erittäin luovasti. Eksyin internetin ihmeelliseen maailmaan, jonka kautta tsekkasin hollywood tähtien tyylimokat, Victorias Secret mallit luonnossa ja pahimmat mokat mitä jäbä (ja erillinen teksti oli myös muikkeleille) saattaa tehdä tinderissä. Sain selville, että ennen avioliittoa on hyvä ruksittaa ainakin seuraavat to do -listan kohdat (kiittäkäämme iltalehteä): vietä viikon loma yhdessä tulevan puolisosi kanssa, vietä loma myös vain kavereidesi kanssa, kannattaa myös olla muuttanut pois vanhempien luota ja mieluiten olla asunut yhdessä tulevan miehensä kanssa. Ennen avioliittoa olisi myös hyvä keskustella talousasioista tulevan miehen kanssa, harrastaa seksiä kaverisi kanssa (ihan vain selvittääksesi, ettei kaveri ole Se Oikea) ja riidellä tulevan puolison kanssa (liekö sitten kahdesta edellä mainitusta?) Demi.fi keskustelufoorumi taas kertoi, mitä sinkun kannattaa tehdä: nauttia vapaudesta, tehdä mitä itse haluaa, milloin haluaa ja kenen kanssa haluaa. Kokeilla erilaisia juttuja. Ja opetella vaihtamaan lamppu valaisimeen. 

Tämän lisäksi katsoin kolme elokuvaa ja söin (paljon). 
Tämä on totuus siitä, mitä me naiset oikeasti teemme elämällämme.



Olen niitä naisia, eivät ymmärrä, miten jollakulla voi mennä yli vartti aikaa hiusten laittamiseen. Jonkin (lue: laiskuuden ja mukavuudenhaluni) takia olen vuosi vuodelta ajautunut lyhyempään ja lyhyempään hiustyyliin ja nykyisin hiustenlaittotilanteeni on suurimmalta osaltaan olematon. Ylipäätäänsä se, kuinka joku saattaa laittautua useita tunteja, menee minulta yli hilseen. Olen itse niitä kamppeet niskaan ja menoksi tyyppejä. Jopa meikkausoperaationi ovat nopeita ja tehokkaita.

Olen niitä naisia, jotka eivät ymmärrä kuinka joku voi viettää suihkussa kauan aikaa. Vaikka välillä saatan itsekin lotrata suihkussa suhteellisen pitkään, en ymmärrä kuinka joku jaksaa seistä suihkun alla useita tunteja (tai edes puolta tuntia). Olen myös niitä naisia, jotka ostavat kaikki hoitotuotteensa 3-in-1 periaatteela: mitä enemmän ominaisuuksia ja hyötyjä yhteen tuotteeseen saa yhdistettyä, sen parempi. En ole koskaan käyttänyt esimerkiksi hiustenhoitoainetta.

En ymmärrä niitä naisia, joiden mielestä yleiselle paikalle meneminen pieruverkkareissa/juoksupökissä ja likaisessa, repaleisessa firman takissa ei ole sopivaa. Minulla itselläni on oikeastaan kolme lookkia: spurgu, juoksupökät ja "vittu-mitä-paskaa-mun-piti-pukea-kunnon-vaatteet-päälle". En ymmärrä ylipäätänsä ihmisistä, joiden täytyy laittautua vain mennäkseen lähikauppaan. Olen niin patalaiska ihminen, että on suuri ihme jos aamulla jaksan meikata ennen kouluun lähtöä. Olen niitä naisia, jotka pistävät mukavuuden kaiken tyylikkyyden edelle.

En ymmärrä naisia, jotka eivät voi käyttää samoja vaatteita useana päivänä putkeen. Tarvitseeko tähän muuta lisätä? Laitoin yhtenä päivänä pesuun koiranlenkitys/hengaus/paskaverkkarini, jotka olivat olleet useamman kuukauden pesemättä. Hengaan usein myös koulussa samoissa kuteissa lähes koko viikon. Tai joka toinen päivä toinen ja joka toinen päivä toinen asuyhdistelmä (joka minun tapauksessani tarkoittaa; verkkarit+huppari sekä juoksupökät+joku paita). En myöskään ymmärrä tilanteita, joissa ihmiset suuttuvat siitä, kun jollain toisella on sama paita kuin itsellä. Näin ei tapahtunut meikäläiselle laivalla. Edessäni käveli kimma samassa paidassa kun meikäläinen. Tilanne oli mielestäni ennemminkin huvittaava. Kaiken lisäksi hänen paitansa oli tummansininen ja minun musta. Emmekä kohdanneet enää kertaakaan koko loppuillan aikana.



Olen niitä naisia, jotka vihaavat shoppailua. En myöskään nettishoppaile. Vaatekauppaan lähden vain pakottavan tarpeen vaatiessa ja yleensä jaksankin kiertää vain pari putiikkia. Vihaan housuja (farkkuja), niiden käyttämistä (ne puristavat) ja etenkin niitten ostamista. En myöskään ymmärrä niitä ihmisiä, jotka käyvät viikoittain vaateostoksilla. Ensinnäkin: mistä he saavat rahaa shoppailuun? Toisekseen: miten he jaksavat? Minulla on kaappi täynnä ikivanhoja vaatteita, sillä olen niitä naisia, jotka käyttävät samoja vaatteita niin kauan kun ne ovat ehjiä. Nyt kun kaikille tuli selväksi, etten välitä shoppailusta, pidän kuitenkin kengistä. Kenkiä ei voi koskaan olla liikaa ja olen auttamaton kenkäfani (vaikkei minulla kaapissa mahdottoman montaa paria olekaan) Tsiigailenkin yleensä ohikulkevien kimmojen kenkiä, etenkin juoksukenkiä. Olen myös niitä naisia, jotka tsiigailevat muiden pyllyjä. Saako tällaista myöntää ääneen? Noh, nyt se kuitenkin tuli selville. Kiinnitän huomiota ihaniin bootyihin, jonka kantajille olen sitten (erittäin naiselliseen tyyliin) hiukan kateellinen. Jos olisin mies, olisin siis varmasti peppumiehiä.

Olen myös niitä naisia, jotka kiinnittävät huomiota erikoisiin tyyppeihin. Tanssilattian menoa laivalla viikonloppuna katsellessa meikäläisen silmät kiinnittyivät aina niihin omaa, uniikkia ja persoonnallista tanssiaan esittäviin tyyppeihin - niihin jotka veti ihan täysiä, välittämättä muista. Niin se pitääkin hoitaa! Erikoisen tanssityylin lisäksi diggailen niistä kengistä... ja pyllyistä ;)



Ja loppujen lopuksi olen samanlainen syöppö (ehkä astetta pahempi) juoruämmä kuin kaikki muutkin naiset. Huonolla muistilla ja uneliaalla omatunnolla varustettu mimmi. Hirveä nalkuttaja ja draamaqueeen. Täys sekopää, josta ei saa mitään tolkkua.

Se on totuus naisista. Ihan hullua porukkaa.